facebook1.jpg  youtube.jpg

 
Jaa sivu facebookissa
feed image
Eläkkeiden ongelmista | Tulosta |

Aito köyhyys on todellisuutta ennen kaikkea niille eläkeläisille, jotka ovat vähimmäisturvan, eli kansaneläkkeen, varassa. Suomessa on noin 200 000 eläkkeensaajaa, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella. Kansaneläke on pudonnut riittävän perustoimeentulon pulkasta pois.

 Parannukseksi luotu uusi takuueläke oli tervetullut kohennus minimitasoon, mutta siinäkin on ongelmansa: takuueläkettä pitää eläkkeensaajan osata itse hakea. Pitää huolehtia siitä, että takuueläkkeeseen oikeutetut tietävät sitä hakea. Lisäksi takuueläkkeen tason riittävyyttä on ryhdyttävä tutkimuksin seuraamaan.

 

Eikä takuueläkekään välttämättä mitään auta. Minulle kerrottiin 70-vuotiaasta miehestä, joka jäi raskaan työuransa tehneenä varhennetulle eläkkeelle 60-vuotiaana. Hänen työeläkkeensä (alle 100 €/kk) ja kansaneläkkeensä ovat yhteensä 519 €. Mies oli hakenut takuueläkettä, mutta hakemus palasi hylättynä, koska takuueläkkeen määrä olisi jäänyt alle minimirajan 6,20 euron. Takuueläkettä laskettaessa otetaan hakijan työeläke huomioon oletuksena sen suuruisena kuin se olisi, jos hän olisi ollut työelämässä 65-vuotiaaksi. Ei siis sen suuruisena, kuin se todellisuudessa on!  Näitä tapauksia, TE-toimiston kortistosta eläkkeelle siivottuja, on varmasti paljon. Tässä on vuotokohta, takuueläke ei koske varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevia. Mikä takuueläke se tuollainen on?

 

Kansaneläke ja takuueläke ovat veronalaista tuloa. Pienimmän eläketurvan parantamiseksi Suomen Kristillisdemokraatit esittävät, että maassamme on nostettava  verottoman eläketulon alarajaa sekä eläketulovähennyksen rajoja valtion- ja kunnallisverotuksessa.

 

Kansan- ja takuueläkettä tarkistetaan vuosittain pelkän elinkustannusindeksin mukaan, työeläkettä ns. taitetun indeksin mukaan. Taitettu indeksi tarkoittaa, että kuluttajahintojen muutoksen painoarvo indeksitarkistuksessa on 80 % ja yleisen ansiotason muutoksen painoarvo 20 %. Indeksitarkistuksissa ei siis ole otettu huomioon sitä, että viime vuosina palkkataso on kohonnut enemmän kuin yleinen hintataso. Tämä on johtanut eläkeläisten suhteettoman suureen ostovoiman heikkenemiseen.

 

Kristillisdemokraattien mielestä eläkkeiden erilliset indeksijärjestelmät tulee yhdistää siten, että järjestelmä seuraisi paremmin yleistä ansiotasokehitystä. Yleinen elinkustannusindeksi ei riittävästi huomioi sellaisia kustannuksia, joita eläkeikäisillä usein on enemmän kuin työssäkäyvillä. Eläkeläisillä on tarpeita mm. sairaanhoidon ja terveydenhoidon palveluihin, liikennepalveluihin, lääkkeisiin ja erikoisapuvälineisiin. Olisikin syytä harkita eläkkeille aivan omaa kustannusindeksiänsä.

 

Eläkejärjestelmää on kehitettävä siltäkin osin, että eläkeoikeutta kertyisi myös oman lapsen ja omaisen hoidosta. Työeläkelain leskeneläkesäädöksiä on kehitettävä niin, että avioerossa yksin jäänyt entinen puoliso, joka saa pelkkää kansaneläkettä, saisi myös kohtuullisen osan leskeneläkkeestä.