|
Aito köyhyys on
todellisuutta ennen kaikkea niille eläkeläisille, jotka ovat vähimmäisturvan,
eli kansaneläkkeen, varassa. Suomessa on noin 200 000 eläkkeensaajaa, jotka
elävät köyhyysrajan alapuolella. Kansaneläke on pudonnut riittävän perustoimeentulon
pulkasta pois.
Parannukseksi luotu uusi
takuueläke oli tervetullut kohennus minimitasoon, mutta siinäkin on ongelmansa:
takuueläkettä pitää eläkkeensaajan osata itse hakea. Pitää huolehtia siitä, että
takuueläkkeeseen oikeutetut tietävät sitä hakea. Lisäksi takuueläkkeen tason
riittävyyttä on ryhdyttävä tutkimuksin seuraamaan.
Eikä takuueläkekään välttämättä mitään auta. Minulle
kerrottiin 70-vuotiaasta miehestä, joka jäi raskaan työuransa tehneenä
varhennetulle eläkkeelle 60-vuotiaana. Hänen työeläkkeensä (alle 100 €/kk) ja
kansaneläkkeensä ovat yhteensä 519 €. Mies oli hakenut takuueläkettä, mutta
hakemus palasi hylättynä, koska takuueläkkeen määrä olisi jäänyt alle
minimirajan 6,20 euron. Takuueläkettä laskettaessa otetaan hakijan työeläke
huomioon oletuksena sen suuruisena kuin se olisi, jos hän olisi ollut
työelämässä 65-vuotiaaksi. Ei siis sen suuruisena, kuin se todellisuudessa on!
Näitä tapauksia, TE-toimiston kortistosta eläkkeelle siivottuja, on varmasti
paljon. Tässä on vuotokohta, takuueläke ei koske varhennetulla vanhuuseläkkeellä
olevia. Mikä takuueläke se tuollainen on?
Kansaneläke ja takuueläke ovat
veronalaista tuloa. Pienimmän eläketurvan parantamiseksi Suomen
Kristillisdemokraatit esittävät, että maassamme on nostettava
verottoman eläketulon alarajaa sekä
eläketulovähennyksen rajoja valtion- ja
kunnallisverotuksessa.
Kansan- ja takuueläkettä tarkistetaan vuosittain
pelkän elinkustannusindeksin mukaan, työeläkettä ns. taitetun indeksin mukaan.
Taitettu indeksi tarkoittaa, että kuluttajahintojen muutoksen painoarvo
indeksitarkistuksessa on 80 % ja yleisen ansiotason muutoksen painoarvo 20 %.
Indeksitarkistuksissa ei siis ole otettu huomioon sitä, että viime vuosina
palkkataso on kohonnut enemmän kuin yleinen hintataso. Tämä on johtanut
eläkeläisten suhteettoman suureen ostovoiman heikkenemiseen.
Kristillisdemokraattien mielestä
eläkkeiden erilliset indeksijärjestelmät tulee yhdistää siten, että järjestelmä
seuraisi paremmin yleistä ansiotasokehitystä. Yleinen elinkustannusindeksi ei
riittävästi huomioi sellaisia kustannuksia, joita eläkeikäisillä usein on
enemmän kuin työssäkäyvillä. Eläkeläisillä on tarpeita mm. sairaanhoidon ja
terveydenhoidon palveluihin, liikennepalveluihin, lääkkeisiin ja
erikoisapuvälineisiin. Olisikin syytä harkita eläkkeille aivan omaa
kustannusindeksiänsä.
Eläkejärjestelmää on kehitettävä siltäkin
osin, että eläkeoikeutta kertyisi myös oman lapsen ja
omaisen hoidosta. Työeläkelain leskeneläkesäädöksiä on kehitettävä niin, että
avioerossa yksin jäänyt entinen puoliso, joka saa pelkkää kansaneläkettä, saisi
myös kohtuullisen osan leskeneläkkeestä.
|