Meillä on oikeus ihmisarvoiseen
elämään koko elinkaaren ajan. Palveluiden laatu kuvastaa yhteiskunnassa
vallitsevia arvoja. Kohdataanko päivähoitolapsi, koululainen, sairas tai vanhus
tarpeineen yksilönä, vai onko hän vain osa huokeaa tukkuerää, jonka pitää
rullata hihnalla eteenpäin mahdollisimman pienin kustannuksin? -
Meidän on edistettävä sosiaali- ja
terveyspalvelujen esteetöntä saatavuutta
ja monimuotoisuutta niin, että ne
joustavat ja mukautuvat asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tämä on erityisen tärkeää
ikääntyneiden ihmisten elämänlaadun kannalta, kun omat tukiverkostot ovat jo
ehkä harventuneet.
Turvallisuuden kokemus on hyvän arjen
perusedellytys iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. Vanhus selviää kotona
pidempään tietäessään, että apua on tarvittaessa saatavilla. Lähipalveluiden on
oltava asiakkaan ulottuvilla tässä ja nyt. Jos lääkärin vastaanotolle pääsy
venyy kohtuuttoman pitkäksi, saa turvattomuuden tunne ihmisen hakeutumaan
päivystykseen. Rakennetun ympäristön esteettömyys
luo osaltaan turvallisuutta, rohkaisee lähtemään liikkeelle ja osallistumaan.
Suuri
este ikääntyneiden hyvän arjen
toteutumiselle on henkilöstöresurssien puute. Vanhustenhoidon laatusuositukset
eivät paina tarpeeksi silloin, kun vastakkain ovat talouskysymykset ja
inhimilliset tekijät. Tarvitsemme pikimmiten vanhuspalvelulain määrittämään
henkilöstön määrää ja laatua, jotta voimme turvata riittävän hoidon ja hoivan.
Hoitohenkilöstöä ajetaan yhä ahtaammalle taloudellisiin syihin vedoten. Sosiaali-
ja terveyspalvelutyössä ei laatua saa mitata tehokkuudella vaan toiminnan
vaikuttavuudella.
Myös avohoidon keinoin rakennetaan
ikääntyneiden hyvää arkea. Yhdenvertaisuuden periaate toteutuu, jos kaikki 75-vuotiaat saavat systemaattisen
hoidontarpeen arvioinnin. Kotikäynnillä on mahdollista kartoittaa asiakkaan
kokonaistilanne, ja edistää hänen omatoimista elämäänsä vaikkapa järjestämällä
hänen kotiaan turvallisemmaksi. Tekniset apuvälineetkin voivat helpottaa arkea
ratkaisevasti, kunhan niiden tarkoituksenmukaisuus mietitään tarkkaan asiakkaan
näkökulmasta käsin. Monet etuudet jäävät hakematta vain siksi ettei niiden
olemassaolosta tiedetä, joten siinäkin saatetaan tarvita yksilöllistä
palveluohjausta. Kun ihminen kohdataan
yksilönä ja hänen elämäntilanteensa hahmotetaan kokonaisvaltaisesti,
löytyy elämään lisää laatua
mahdollisista vaivoista huolimatta.
Hyvä arki on oman näköistä elämää
turvallisissa oloissa läpi elämän. Myös laitos voi olla - ja sen pitääkin olla
- koti silloin, kun se tarjoaa parhaan
turvan, hoidon ja hoivan juuri tälle ihmiselle. Yksilöllisyyden periaate
toteutuu, kun oikea asiakas on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Ihminen on arvokas myös siinä elämänsä vaiheessa, kun takana ovat ne päivät, jolloin vielä paljon jaksettiin
Kuva:copyright Ilkka Roininen
HUOMIO, YSTÄVÄNI:
EMME OLE ENTISESSÄ NEUVOSTOLIITOSSA. KOMMENTOI ROHKEASTI BLOGIKIRJOITUKSIANI TÄHÄN ALLE!
|