|
Eduskuntaehdokkaan
on paikallaan kertoa kantansa myös muutamiin turvallisuuspolitiikkaa – eli
TurPoa – koskeviin kysymyksiin. Eduskunta kun säätää kansainvälisiin suhteisiin
ja velvoitteisiin liittyvät lait, eli suoremmin sanottuna hyväksyy tai hylkää
Suomen kansainväliset sopimukset.
Aloitan
NATO-kysymyksestä: pitäisikö Suomen liittyä Pohjois-Atlantin liittoon vai ei?
Mielestäni Suomen tulisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Se ei
kuitenkaan estä sitä, ettemmekö voisi jatkaa yhteistyötä Naton kanssa. YK:n
jälkeen Nato on kansainvälisen turvallisuuspolitiikan merkittävin organisaatio.
Vaikkapa materiaalihankinnoissa ja huollossa olisi järkevää hakea pienempiä
kustannuksia yhteishankintoina esim. Pohjoismaiden (joista osa on Naton jäseniä)
kesken. Sotilaallinen materiaali näet jatkuvasti teknistyessään kallistuu.
Entä
Suomen osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin? Onko se tarpeellista?
Maailmanlaajuisesti suurimmat turvallisuuden uhkat liittyvät esimerkiksi
terrorismiin, rikollisuuteen, ympäristöuhkiin ja paikallisiin selkkauksiin.
Suomen on paikallaan pyrkiä hillitsemään globaalien uhkien toteutumista ja
auttamaan alueellisista kriiseistä kärsiviä ihmisiä. Yhtenä keinona on
osallistuminen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin, jos ne ovat YK:n
periaatteiden mukaisia, ja jos niillä on laaja kansainvälinen tuki. Lisäksi
osallistumisemme tulee olla voimavarojemme mukaista: viisaana esimerkkinä tästä
on se, ettei Suomen ilmavoimat ole menossa Libyan lentokieltoalueen valvontaan.
Sotilaallisten keinojen lisäksi käytössä tulee ehdottomasti olla myös
sosiaaliset, taloudelliset ja humanitaariset keinot. Kehitysyhteistyö ja
köyhyyden vähentäminen kehittyvissä maissa ovat tärkeä osa vakauden lisäämistä,
ja samalla myös kansallisen turvallisuutemme parantamista.
Jos
emme liity Natoon, miten hoidamme maanpuolustuksen? Yleisellä
asevelvollisuudella. Perusratkaisuna se
on fiksu tapa järjestää uskottava puolustus pinta-alaltaan suuressa mutta
väkiluvultaan pienessä maassa, jonka naapurina on suurvalta. Asevelvollisuus on
kuitenkin muutosten edessä, kun ikäluokat pienenevät. Puolustusvoimain komentajan mukaan armeijan
sodan ajan vahvuutta (350 000) on syytä pienentää mm. kalustollisista syistä. Tämä
johtaa siihen, että valikoivuus asevelvollisuudessa tulee lisääntymään. Näyttää
siltä, että puolustusmäärärahat ovat tulevaisuudessa entistäkin tiukemmalla.
Näin ollen täytyy koko puolustusjärjestelmää uudistaa. Suunnitelmia siellä jo
laaditaan, vuoden kuluttua uudistusten suunta tulee poliitikoille
päätettäväksi. Ensisijaisesti tulee tarkastella johtamisjärjestelmiä,
tukitoimintoja ja rakenteita, siis muita keinoja kuin varuskuntien sulkemisia.
Uudistuksen keskellä on oltava tarkkana, jotta prosessin jälkeenkin (v. 2016)
puolustusvoimat on ”soiva peli”, kuten komentaja Ari Puheloinen asian ilmaisee.
Ilkan ukin veli majuri Ville Roininen (keskellä) johti osasto RoinistaTalvisodan Sallan taisteluissa. Tänään on tämän päivän puolustuspoliittiset haasteet.
HUOMIO, YSTÄVÄNI:
EMME OLE ENTISESSÄ NEUVOSTOLIITOSSA. KOMMENTOI ROHKEASTI BLOGIKIRJOITUKSIANI TÄHÄN ALLE!
|
