Sitä tässä ollut ihan lapioida asti. Mitä puhutaankaan miesmuistin pituudesta, niin tämän kertainen pyry lienee ollut sankin minun muistamani. Lunta tuli vuorokausi yhteen menoon vaakatasossa niin, että jos oli pienikin rako seinässä, pääsi lapioimaan sisätiloistakin. No, onneksi tupapuoli on vielä sen verran tiivis (taikka niinkuin mummoni sanan taivutti "tiyris"), ettei lumikolaa tarvittu televisiolle pääsemiseksi. Ne on nämä tämmöiset sääilmiöt varsin vaikuttavia tapahtumia täällä maaseudulla varsinkin työllistävässä mielessä.

Selma mummolla oli muitakin elämään jääneitä lausahduksia, jotka nousevat vääjäämättä muistiin ja yhteisen hupailun aiheiksi kun sisarusten kanssa yhteen satutaan. Yksi sellainen on aina pakko sanoa ääneen, kun pitäisi ryhtyä porukoille ruuan valmistukseen. Selma näet laittoi kyseisen projektin jalalle kehottamalla nuorempia: "Katkokkee leepee ja pankee vettä varistummaan!"  Hauskalta kuulosti myös mummon luonnehdinta muutamasta sulhaskanditaatista: "sievänäkönen mieshhään tuo on!"

Nurmeslahden kylällä on useampikin metka sanan käyttäjä. Yksi isäntä oli ollut metsurina firmassa. Kun työntekijöitä lamavuosina jouduttiin sitten vähentämään, tämä ilmaisi asian niin, että "meijännii virmasta vajjuuttivat työmiehiä." Että ikäänkuin nestemäisessä muodossa olivat sen yhtiön työntekijät :)