facebook1.jpg  youtube.jpg

 
Jaa sivu facebookissa
feed image
Nuorten viljelijöiden jatkamisen esteet | Tulosta |
Puheilleni tuli maaseudun pariskunta, joka kertoi käytännön hankaluuksista saada valtion tukemaa rahoitusta eräissä sukupolvenvaihdostapauksissa.He kertoivat esimerkin, miten tilan pidon jatko kaatuu liian usein kaavamaisiin vaatimuksiin määriteltäessä tilan elinkelpoisuutta. Tunnetusti maaseutuyrittäminen ei ole yleensä ainakaan pienemmällä tilakoolla mikään kultakaivos maatalousyrittäjälle. Asetuksella on määritelty elinkelpoisen tilan vaatimukset. Ollakseen elinkelpoisen, tilan on taattava vähintään 17 000 euron palkka viljelijälle (eräissä tapauksissa 10 000 euroa).

Vaikeudet alkavat, kun entistä karjatilaa muutetaan kasvinviljelytilaksi. Tämä on välttämätöntä, jos tila ei halua investoida uusiin tuotantorakennuksiin ja isoihin koneisiin, vaan pitää maatilan maatilana, pellot viljelyssä ja maaseutumaiseman hoidettuna. Näissä tapauksissa maatalousyrittäjän pääasiallinen tulo usein tulee tilan ulkopuolelta. Näitä tuloja ei kuitenkaan oteta huomioon tilan elinkelpoisuutta arvioitaessa, vaikka tulos raavitaan kokoon yrittäjän rehellisellä työllä. Näin ollen valtion tukemaa lainaakaan ei heru. On merkillistä että asetuksessa niin karja- kuin peltotilalle on asetettu samat kannattavuusvaatimusrajat, vaikka kasvinviljelytilojen tulos harvoin yltää lähellekään esimerkiksi maitotilaa.

Vaihtoehtoja ovat markkinaehtoinen rahoitus, joka on kohtuuton vaihtoehto muutenkin heikosti kannattavalla alalla, peltojen jättäminen pusikoitumaan tai yrittäjän muuttaminen kaupunkiin.

Asetuksen muutos tulorajaan ja tilan ulkopuolisten tulojen huomioiminen olisi nopea ja tehokas tapa pitää osaltaan maaseutu asuttuna.