facebook1.jpg  youtube.jpg

 
Jaa sivu facebookissa
feed image
Tolkkua kunnan rakennusmassan määrään | Tulosta |

Kunnan omien rakennusten ja teiden kunnossapitoon ei ole riittävästi rahaa, koska kunnan on vastattava myös esimerkiksi Metsäkartanon rakennusten uudistamisesta.

Herätin asiasta laajan keskustelun aloitteella vuonna 2003. Sitä tutkittiin jokunen vuosi ja valtuusto ei halunnut tuota napanuoraa katkaista.

Jälleen keskustelussa on sama kysymys, nyt kunnan herättämänä. Pelättävissä on samanlainen lopputulos. Kunnan korkein luottamus- ja virkamiesjohto näet ovat asiasta neuvottelemassa, mutta yllätys yllätys- Metsäkartanon Säätiön puolesta. 

Eikö edes kuntalaisten vaaleilla valitsemien luottamushenkilöiden pitäisi ajaa neuvotteluissa kunnan, eikä hyvää taloudellista tulosta ajavan säätiön etuja?

Silloinen aloitteeni oli seuraavanlainen:

 

Rautavaaran kunta

Valtuuston puheenjohtaja

 

VALTUUSTOALOITE KUNNAN OMISTAJAPOLITIIKAN TARKISTAMISEKSI METSÄKARTANON KEHITTÄMISESSÄ

 

 

Esitän kunnioittaen, että kunnanvaltuusto ja –hallitus laativat kunnan omistajapolitiikkaan liittyvän asiakirjan, jossa linjataan Rautavaaran kunnan rooli Metsäkartanon kehittämiseen liittyvissä investoinneissa. Tähän liittyen esitän, että ensi tilassa tutkitaan ja määritellään seuraavat tulevaisuuden asiat:

 

1.      Selvitetään Metsäkartanon säätiön perusasiakirjan sisältö, vastaako se kunnan osalta tätä aikaa ja tulevaisuutta. Perussopimus tarkistetaan tarvittaessa.

2.      Selvitetään, onko Rautavaaran kunnan heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen syytä sitoa Metsäkartanon järkevä kehittäminen  riippuvaksi kunnan päätöksistä. Talouskriisi on jatkumassa niin pitkälle kuin kunnan toimintaa voi kohtuullisella varmuudella suunnitella.

3.      Tutkitaan, onko mahdollista toteuttaa tulevat investoinnit  Säätiön omana toimintana.

4.      Arvioidaan, olisiko kunnan Metsäkartanolle rakentaman omaisuusmassan siirtäminen kokonaan tai osittain Säätiölle kannattavaa osapuolille. Tutkitaan (tarvittaessa vaikka ulkopuolisin asiantuntijavoimin), mitä etuja ja haittoja siitä olisi  ja miten se vaikuttaisi osapuolten tilinpäätöksiin ja rahoitusasemaan.

 

Perustelen aloitetta seuraavasti:

 

1.      Metsäkartano on tullut aikuisen ikään. Sen on alettava tulla omillaan toimeen myös tilapalvelujen rakentamisen osalta.

2.      Kunta on pakotettu keskittymään vain ydin-peruspalveluiden tuottamiseen. Tähän velvoittaa lainsäädäntö tilinpäätöksen alijäämän kattamisvelvollisuuden kautta. Vaikean rakenteellisen vääristymän oikaisemiseksi kunta joutuu miettimään perustehtävänsä uudelleen. Tasapainoisen talouden saavuttamiseksi joudutaan realisoimaan omaisuutta. Uuden infrastruktuurin rakentaminen huonontaa mahdollisuuksia saada talous tasapainoon.

3.      Kunta joutuu luopumaan toiminnoista, joihin lainsäädäntö ei sitä velvoita.

4.      Rautavaaran kunnan talous on nyt niin vakavassa kriisissä, ettei sillä olisi varaa edes kaikkiin kuntalaisille välttämättömiin investointeihin. Kunta syökin jo velkarahalla.

5.      Kunnan kannattaa harkita ei pakollisista investoinneista vain sellaisia, joista realisoituu välitöntä voittoa kunnan alijäämäiseen talouteen.

6.      Perusteita kunnan ylläpitämälle rakentamistoiminnalle ei ole,  kun Säätiöltä on uusissa investoinneissa perittävä sama markkinahintainen korko ja kuluerä, minkä kuntakin joutuu hankkeista maksamaan.

7.      Kaikkien uusien rakennelmien suunnitelman mukaiset poistot huonontavat kunnan tilinpäätöstä entisestään.

8.      Metsäkartanon Säätiön on mahdollista hakea kunnan takausta lainoilleen ja mahdollisesti Säätiölle siirrettävä omaisuusmassa toimii myös uusien lainojen vakuutena.

 

Rautavaaralla 18.9.2003

 

                                            Ilkka Roininen

                                            kunnanvaltuutettu