Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo kyseli aiheesta suomalaisen suvaitsevaisuuden perään Nilsiässä 2.11.2010. Asiasta kertoi paikallislehti Pitäjäläinen:

"Arkkipiispa ihmetteli kovin suomalaista välinpitämättömyyttä ja pinnallisuutta monissa uskonnollisia arvoja koskevissa asioissa. Hän otti esimerkiksi raamatun lattialle paiskomisen - Jari Tervohan  paiskasi raamatun maahan Uutisvuoto-ohjelmassa kritisoidessaan raamatun kirjaimellista tulkintaa ja sen käyttöä homoseksuaaleja vastaan.

-Jos Suomessa olisi heitetty koraani lattialle, siitä olisi noussut kova kohu. Jos se olisi tehty islamilaisessa maassa, siitä olisivat heittäjät maksaneet hengellään. Mutta Suomessa voidaan heittää raamattu lattialle ilman, että siitä seuraa mitään vakavaa. Mitä suvaitsevuutta se on, että voi pilkata muiden arvoja?"

Voi, kunpa näitä puheenvuoroja kuulisimme muistakin kirkkokunnista. Mutta ei. Piispat ovat ensimmäisenä raamattuun Jumalan sanana uskovien kimpussa. Ja arkkipiispan päivittäinen velvollisuus sanoutua irti milloin kenenkin sydämeltään vilpittömän kristityn ajatuksista.

Jos se valo joka uskonnollisissa johtajissa on, on pimeyttä, niin kuinka suuri silloin onkaan pimeys?