2. Llv. Sotapäiväkirja.

Aloitettu 21.6.1941

Lieneeköhän asiallisten wiranomaisten ajatus sellainen, että meidän rautateillämme ei matkusta muita kuin umpiruotsalaisia, koskapa supisuomalaisten kuntain majatalojen seinillä näyttää yksinomaisesti ruotsinkieliset aikataulut. Näin on meidänkin mahtavassa (!), mutta "wenskaamisen taidossa" (* köyhässä Rautawaarassamme.

Rangaistavaa raakuutta. Nilsiästä Kärsämäen* kylästä kerrotaan seuraava laadultaan surullinen tapaus. Wiime syksynä pani muuan talon-mies syöttiläs-oriinsa juoksemaan nuorasta ympärinsä pihamaalla. Mutta kun mies sattui olemaan wiinassa, alkoi hewonen korskua ja hyppäsi miehen päälle. Tästäkös mies julmistui niin että kutsui toisen miehen awukseen ja niin kahden miehen pieksiwät hewosta niinkau´an että se wihdoin heitti henkensä noiden willien käsissä. - Toiwottawasti asianomaiset wetäwät pieksijät lailliseen edeswastaukseen!

Tammikuu 1878

* Kärsämäeksi kutsuttiin nykyistä Varpaisjärven kunnan Karsanlahden kylää. Tulkoon tämä uutinen julkaistuksi naapuripitäjän puolelta, IR huom.

Kuopion Läänin työkomppaniassa awonaiseen nikkari-työmestarin toimitukseen saapi halullinen nikkari työtä täydellisesti taitawa, puhtaalla totistuksella ei ainoastaan taitonsa, mutta myös rehellisen ja kunniallisen käytöksensä ylitse warustettu (paremmin naimaton) nikkari- mies kuukauden sisään tästä päiwästä kirjallisesti pyrkiä allekirjoitetulta.

Palkan ehdot owat: paitsi wapa asunto ja lämmin nikkari työ-huoneessa, 1 leiwiskä (*)  kynttilöitä ja 100 rupl. hop. wuodelta. Wiinaa rakastawa ei tarwitse waiwata itsiänsä hakemuksella.

Luostanjoella, Rautawaaran kappelissa 6 p. Toukokuuta 1861

Frederic Cajander
työ-komppanian päällikkö

* Leiviskä on 8,5 kiloa, IR huom.

Rautawaaran lainakirjasto lukee jo 200 kirjaa ja seurakunta on sen enentämiseksi päättänyt koota rahoja niin että kukin ripillä käypä henki maksaa vuosittain 10 kopekkaa, kukin seurakuntaan muuttava renki 10 kop., piika 5 kop. ja kukin muu 20 kop.  sekä kukin kuulutettu pariskunta 10 kop.

Hämäläinen Perjantaina elokuun 10. päivänä 1860

Rautavaaralta Lokakuun 6 päivänä 1881. - Tämä seurakunta kituu hyvinäki aikoina wähäwaraisuudessa, mutta nyt kun elontulo käwi perin huonoksi, arweluttaa monta miestä hengissä pysyminen leiwän puutteessa pitkän talwen yli. Jumala kuitenki woi pitää isällisen huolen lapsistaan kowimpinakin hädän aikoina.

Täällä kuoli wiime syyskuun 29 päiwänä kahden vuorokauden sairauden jälkeen muutama seurakuntamme etewimmistä miehistä, talollinen Risto Hakkarainen 57 wuoden 6 kuukauden 7 päiwän iässä. Wainaja oli toistakymmentä wuotta kunnallisten asiain pääjohtajana ja ansaitsi yleisen suosion toimeliaisuudestaan ja rehellisyydestään, ehkei hänkään aiwan ilman wihamiehittä wirkaansa saanut toimittaa. Wasta wiime vuoden lopulla luopui hän kunnan hoitoon kuuluwista toimista. Häntä kaipaawat murheella lähimmin ijällinen waimonsa, 8 lasta, wäwy ja 3 lapsenlasta. Rauha olkoon hänen tomunsa päällä.

Tapio Keskiwiikkona 19 päiwänä Lokakuuta 1881

Nurmeksessa 6:na p. toukokuuta. Apuja näljältä ahdistetuille: Wiipurista hra Raatimies Häggbergiltä on tullut 24 Rpl. hop hätäisille jaettavaksi; joita Hra Kruununwouti J Wianderi, jolle rahat oli lähetetty, on antanut kolmelle perekunnalle (Mäkit. Erik Huuskolle Alakeyrityn kylästä, David Määtälle Hiirijärven kyl. ja Erik Kuokkaselle Nurmis kyl. Se oli siunattu apu näille; sillä heillä jokaisella on paljon pieniä lapsia ja olivat sen tähden viheliäisessä tilassa.

-Se on  suureksi onneksi ett´ei kaikki avunantajat ja lähettäjät ehdottomasti rajoita niitä sillä ehdolla, että vain työtä vastaan niitä antaa, sillä missä puute yleinen ja suuri on, niinkuin täälläkin, niin uutterinkin työmies jolla paljon on perettä, nim. saattamattomia lapsia, näkyy tulevan julmaan ahdistukseen; kuin työn ansioa ei piisaa alituiseen ja äärellänsä, niin sen hankkimiseen huventelee saaliit, että nälkä tulee wieraiksi.

-Terveyden tila on huono ollut koko kewät-puolen talwea - perekunnittain makaa sairaita -ja paljon on kuollutkin, enimmin lapsia, mutta siinä siwussa on ollut täys-kaswuisiakin.

- Rokko, punatauti ja lavantauti on enimmin ollut liikkeessä.

- Surullisinta on kuitenkin että täällä wähään aikaan on tapahtunut kolme itse-murhaa. Rautawaaralla yksi mies hirtettiin, ja emäseurakunnassa yksi mies ja toinen waimon puoli, ja mitä merkillisin, ne oli weli ja sisar; ensin yhtenä päiwänä leikkasi weitsellä kaulansa - kuitenkin tämä jälkimmäinen ei kuuluna tienneen koko weljensä kuolemasta, sillä hän oli toisessa talossa, (nimittäin naimisissa) ja sairassa, joksi uskottawasti teki sen taudin hourauksissa, samaten kuultuaan niiden toistenkin tehneen jostakin pään wiasta tahi wiirauksesta. Minkä woipi wielä mainita siitä, niin oliwat nämä wiimeksi mainitut, warakkaimpien talojen ihmisiä koko pitäjässä, että siitä on wakuutettu ett´ei nälkä ole niitä siihen ahdistellut.

- Köyhyys on täällä wakituisena yleiseen, mutta Jumalan kiitos, niihin suuriin lahjoen turwin, joita olemme saaneet, on kuitenkin tullut, tähän asti, kaikkien hätä huojennetuksi eikä ketään ole nälkään nääntynyt. Rospuuton aika on vain nyt pahin.

H. Hannikainen

 Kuopion Sanomat Lauwantaina 16. Toukokuuta 1857

Tap. (Sanomalehti Tapio, IR huom.) kertoo: Eräs mies, kävellessänsä metsää Nurmeksen ja Rautavaaran rajalla, kohtasi emäkarhun kahden penikkansa kanssa. Emo, äreänä tietysti kutsumattomasta vieraasta, meni miestä kohti ja se kai miehen surma olisi ollut, ellei olisi ollut koira nuorassa mukanaan, jonka irti päästi. Emo nyt ahdistelemaan koiraa, jolla välin miehen onnistui saada karhun penikat tapetuiksi ja pääsi vielä päälle päätteeksi koirineen eheänä kotiinsa karhun käsistä. Toinen penikoista painoi 13 ja toinen 12 naulaa*

* viiden kilon kahta puolen kumpikin, IR huom.

Isä tyttärineen hukkunut. Viime heinäkuun 30 p:nä hukkui Rautavaaran kappelin Alakeyrityn kylässä herrastuomari  Juhani Korkalaisen tytär uimaretkellä Alakeyrityn järveen. Isä, joka sattui kuulemaan hätähuudon, riensi apuun ja sukellettuansa lapsen kanssa vedenpinnalle, lähti uimaan rantaa kohti, vaan vaipui, kun apua ei joutunut, lapsineen syvyyteen. Vaimo, nähtyään miehensä ja lapsensa hädän, riensi veneellä apuun, mutta hänkin oli joutua veden uhriksi, sillä hän oli unhottanut veneen tapin reiän tuketa, jotta täytyi tyhjin toimin kääntyä rannalle takasin, tiet.

S.K.

Luonnon-ilmiö.
Luosta´sta kirjoitetaan helmikuun 21. p:na: viime tiistaina klo 9 iltasella nousi täällä ukkosen ilma, tulta iskien ja antaen kolme kertaa aika jyräykset. Taivas oli kirkas tähdeistä. Salama, joka leimasi vähän väliin, välistä pitemmänkin aikaa, näytti enemmän tummalta ja sinisen punertavalta. Ukkosen käydessä putosi parin minuutin kuluessa herneen kokoisia rakeita, jotka särkivät muutamia lasin ikkunoitakin. Rakeita satoi kolmessa eri tovissa. Tuuli oli länsipohjoinen ja raju. Ukkosen alkaessa näytti termometeri +1, mutta neljänneksen tunnin perästä laskeutui elävä-hopea -½-.  Kello ½ 10 oli taivas peitetty mustalla pilvillä ja lämpömittari oli noussut + 1, mutta kello 10, kun taas raju tuuli hajotti pilvet ja rakeita toisen kerran satoi, putosi elävä hopea -1. Seuraavana aamuna näytti se -9.

Tapio Lauvantaina 1. päivänä Maaliskuuta 1873

Läänimme hra kuvernööri kuuluu ilman paikkakunnan oloihin katsomatta vaativan maantiet ravista raviin soroitettavaksi. Saattaa se ollakin oikein, mutta onpa maanteiden jaossa ennen otettu paikkakunnan olot tarkkaan huomioon, sillä Rautavaaran ja Hankamäen välisellä tiellä on ehkä kaksi sen vertaa annettu tietä manttaalia kohden kuin vanhalla maantiellä, ja olen kuullut varmasti kerrottavan, että teiden jakokokouksessa olisi ainakin keskustelun alaisena ollut, että sitä tietä saattaa antaa hoidettavaksi suhteellisesti pitemmältä, kosk´ei sitä ole tarvis pitää sellaisessa kunnossa kuin valtatietä. Lieneekö tätä tullut merkityksi pöytäkirjaan eli ei, mutta edelliset kuvernöörit eivät ole soroitusta näin pakollisesti vaatineet, ja uskallammepa toivoa, että nykyinenkin hra kuvernöörimme kallistaisi korvansa meidän köyhäin kovaosaisten puoleen, sillä ajatelkaa että venäjän virstaakin (1.066,8 metriä IR huom)  pitemmältä on monella sellaisella huonolla talolla, jolla tuskin on lehmääkään itsellä, hevosesta puhumattakaan. Olipa miten oli, mutta jos yht´äkkiä määräykset täytetään, niin saa moni talo jäädä tientekijälle jo ensi yrityksestä.

 Ja vieläpä on rakennettava rovastille pappilaa Nurmekseenkin...

Onpa vielä rasituksia muitakin, sillä rovastillemme rakennetaan pappilaa Nurmeksessa, monta vertaa suurempaa kuin entinen. Mutta lieneekö kohtuullista ensin rakentaa kappeliseurakunnan oma puustellinsa ja sitte rovastin puustelli kolme eli neljä kertaa mahtavammaksi kuin ennen oli?

U.T.

Savo Lauvantaina Marraskuun 2. päivänä 1889

Maanteiden hoito määrättiin aikoinaan niiden tilojen omistajille, joiden maitten halki maantie sattui kulkemaan. Kirjoittaja päivittelee, miten jopa hevosettomat pientilalliset kykenevät ajamaan koko tien leveydeltä (ravista raviin) kuvernöörin vaatiman sorakerroksen tielle. Kirjoittaja arveleekin, että näinpä se kruunu vie vähäväkisten maatkin omilla vaatimuksillaan, IR huom.

--- Saatuani Tapion 13 n:ron, huomasin että joku Lystillisten joukossa mainitsee Kuopiossa nähdyksi peuroja kaduilla juoksevan, vaan nähtiinpä täälläkin oikeen toden perästä viime Marian päivänä yhden nykysen virstan päässä kirkoltamme, lähellä lukkarin kartanoa ala Keyrityn järvenjäällä, ei vähempi kuin 20 peuraa. Tottapa hekin olivat saaneet kuulla meillä olevan autiokirkon koska tulivat tänne hiljaisuudessa juhlaa viettämään. Siltä se kuitenkin näytti, koska he siinä 3 tunnin ajan melkein yhdessä kohti olivat, eikä ihmisetkään heidän rauhaansa menneet rikkomaan. Kuitenkin sattui reisuvaisia kulkemaan joita säikähtäen lähtivät näyttämään kepeätä kulkuansa.

Ulosmittauksia ja ansioita hiilipuun teolla

Vielä olisi virkkamista nykyisestä tilaisuudestamme, jos se tulisi huutain huokeemmaksi. Tämän kuun alku päivinä kirjoitti vallesmanni useammalta talolta elukat ja  kaiken irtaimen omaisuuden takavarikkoon vanhoista ruunun- lainnoista, joita kyllä olemme kaikin voimin kokeneet maksaakikn, vaan eipä velat näytä loppuvankaan, koska vielä on v. 1857 otettuja maksamatta. - On täällä ansaittu rahaakin ruukin töillä, koska kuulin Strömsdalin rukin pehtorin sanovan, että Rautavaaran miehet ovat tänä talvena vetäneet mies-voimalla lähes tuhannen syltä (noin 1.700 metriä) 5 kyynärää (3 metriä) pitkiä hiili-puita *.

Ruotsinkielisiä kiertokirjeitä tullut kuntaan

Nykyään olemme tänne saaneet Kuopion läänin konttorista ruotsinkielisiä kiertokirjeitä Aputoimikunnalle vaikka täällä tätä nykyä ei asu, muualla kuin Luostassa yhtään ruotsinkielen taitavata miestä. Monen vastakohtaisuuden ja vahingon poistamiseksi toivoisimme läänin konttorista täst´edes. niinkuin ennenkin, saapamme Suomenkielisiä kirjeitä ja toimittaa asiamme aikanansa.

Rautavaaralainen K.H.

Tapio Lauvantaina 29. huhtikuuta 1871

* Mainittu Srömsdalin tehdas Juankoskella oli itä-Suomen ensimmäinen teollisuuslaitos. Se valmisti Rautavaaraltakin järvistä ja soista  nostetusta rautamalmista erilaisia rautaesineitä. Metallin sulattamiseen tarvittava suuri kuumuus saatiin aikaan hiilillä, joidenka puiden kaatourakoista uutisessa puhutaan. Tehdas tarvitsi laajat hiilipuumetsiköt toimintaansa. Muunnokset metrimitoiksi IR.

Rautavaarasta. Kovat pakkaset ja suuret pyryt ovat estäneet kirkonki käymistä. Seurakuntalaisiamme luulisi laiskoiksi ja huolettomiksi Jumalan sanan viljelijöiksi, mutta talvella valittavat he pakkasta ja kesällä hellettä. Mitenkähän lieneeki, vaan varsin vähä näkyy ihmisiä kirkossa ja neljä sunnuntai päivää on kirkkomme tänä talvena sanankuulijoiden puutteessa ollut aivan autiona.

L.P.

Tapio Lauvantaina 22. maaliskuuta 1862

Rautavaaran kansakoulu avattiin tammik. 14. p:nä ja kirjoitettiin silloin kolmattakymmentä oppilasta kouluun. Toivotaan viikkokauden kuluessa karttuvan taas oppilaita, enemmän kuin voidaan vastaankaan ottaa

Kun seutu näytti erämaan tapaiselta, ilmoitti uusi opettaja olleensa hyvin harmillinen siitä, miten tulevaisuus hänelle rupeaisi iloisaksi. Mutta nähtyään oppilaitten alku-opetuksen perustetun erittäin hyvälle pohjalle, sanoi löytäneensä hauskuutensa tästä jo aivan ensi päivinä, toivoen asiat eteen päin muuttuvan yhä suotuisemmiksi.

Kansakoulun avauspäivänä myöskin pidettiin kansakoulujohtokunnan kokous, jossa valittiin kanttori I. Masalin * lisäjäseneksi kansakoulun johtokuntaan, sekä päätettiin maksaa rouva Ida Masalinille viime vuotisesta käsitöiden opetuksesta tyttärille 50 mk. sekä saatiin taas käsitöiden opettajaksi rouva Olivia Häkkinen 50 mkn vuosipalkalla, joka on hyvä meidän köyhissä oloissa. Myöskin päätettiin hankkia käsityökapineet, ja mallikokoelma kuudelle oppilaalle niin pian kuin voidaan saada ne tänne sopivasti kuljetetuksi, kirj. meille

Sawo Torstaina 31.p. Tammikuuta 1889

* Israel Masalin oli säveltäjä Armas Maasalon isä, IR huom. 

Julkisella huutokaupalla, joka pidetään Rautavaaran kirkonkylän kestikievarissa tiistaina ensitulevan Toukokuun 28 päivänä k:lo 11 e.pp., myydään enimmän tarjoovalle seuraavaa, Antti Kaasisen, Tiilikan kylästä Rautavaaran kappelia, konkurssiin kuuluvaa kiintainta ja irtainta omaisuutta, nimittäin:

1:ksi. 1/2 Herralan tilaa N:o 1 Tiilikan kylää Rautavaaran kappelia, jossa koko tilassa on 2/3 perintönä ja 1/3 kruunun luontoisena, koko tila 1/6 manttaalia;

2:ksi. 1/2 Mätäsmäen perintötilaa N:o 6, samaa Tiilikan kylää, koko tila 5/32 manttaalia.

Tilalla on hyvät, avarat metsät ja karjan laitumet.

Joka, kuin myös että puolen tunnin mietintö-aika pidätetään tarjousten joko hyväksymiselle tai hylkäämiselle kiintaimesta, täten ostajille ilmoitetaan.  Samassa tilaisuudessa myydään myös konkurssiin ilmoitettu irtain omaisuus.

Nurmeksessa 12 p. Huhtik. Niilo Timonen, Antti Martikainen, Konkurssipesän hoitajat.

Uusi Suometar Keskiviikkona 8. Toukokuuta 1878

Kansakoulu Rautavaaralla, joka avattiin viimeisenä päivänä syysk., on saanut runsaanpuoleisesti oppilaita, sillä näin harvaan asuttu paikkakunta, kuin tämä on, on lähettänyt kolmattakymmentä lapsistansa kouluun.

Koulun käyntiä onkin monella tavalla koetettu auttaa. On esim. eräs paikkakunnaltamme muuttanut kauppias lahjoittanut entisen lahjoituksensa lisäksi vaate-apua monelle oppilaalle ja aikoo vieläkin lahjoittaa vaatetta, jos köyhiä oppilaita tulisi kouluun. Ei tarvitse köyhäkään isä ja äiti kuin varustaa leipäpalasta lapsellensa, niin kykenisi kouluun. Ja saman ruoanhan lapset syövät kotonakin.

Ei siis muuta kuin pannaan vaan lapsiamme kouluun! Jos laimin lyömme koulun käymisen, on se sama kuin jos ostaisimme kynttilän ja sulkisimme sen vakan alle, ettei se pääsisi valoansa levittämään meille, kirj. meille

Savo Lauvantaina 2.p. marraskuuta 1889

Luostanlinnalta Nurmeksen takamailta on kuulunut, että läänin h:ra kuvernööri on viime viikolla siellä taas itse käynyt. Lukiamme tietävät miten paljon sieltä on tänä kesänä päässyt karkuun ojennushuoneelaisia ja mitä turmiota ja hirmua semmoiset ihmiset voivat vaikuttaa karkusalla ollessansa rauhallisille ihmisille, sekä tiellä että taloissa. Se myöskin on ymmärrettävä miten vaikea niitä on hallita avonaisella salomaan työpaikalla, jossa ei mitään linnoitusta ole ja jossa kuitenkin vangit ilman raudoitta ovat pienen vartiaväen hallussa yöt ja päivät.

Herra kuvernöörin viime viikolla tapahtunut matkustaminen Luostalle lienee tarkoittanutkin jotain semmoista laitosta siellä rakennettavaksi, joka estäisi ojennushuoneelaisia pääsemästä niin helposti karkaamaan ja joka antaisi vartio-väelle jotain suurempaa turvallisuutta henkensä vaarassa semmoisten petojen keskellä.

Tapio Lauvantaina 23. heinäkuuta 1870

Eipä ole usein nähty täältä kylmästä kylästä mitään kertomusta sanomalehden palstoilla; tuskinpa milloinkaan. Nyt piirustan muutaman sanan.

Olen kuullut puhuttavan, että kauppias Martikainen hommaa heti perustaa aivan omilla yksityisillä varoillaan tänne raukkaan Rautavaaraan kansakoulun pieniä lapsia varten. Tuskin kuntalaiset ottanevat osaa siihen toimeen, koska jo on  ennenki tarjottu kansakoulua, johon oli mainittu M luvannut antaa kouluhuoneet ja maatilaltaan polttopuut. Kumminki ovat ukot vastustaneet. Tuskin nyt heidän vastarintansa auttaneen kuin ei pyydetä heidän apuansa.

Syy vastustamiseen heissä on se että pimeys heissä vallitsee. Sen voivat muutamat kohdassansa huohmata, kun katsoovat omaan poveensa ja siihen kuinka huonolla kannalla on täällä kansanvalistus ja lukutaito y.m. Olisipa suotava, saada nähdä täällä pimentolassa senki päivän valkeevan, että kylmää kansaa säteillään vihdoinki opin-valo lämmittäisi; varmaan se kasvavissa lapsi-raukoissa hyvän vaikutuksen tekisi. Vanhoista ei voi se paljon hyvää vaikuttaa, kuin ovat eksyneet pimiään erämaahan, josta eivät löydä tienviittaa, joka heidät  voisi osottaa valkeuden kukkulalle.

Naapurin Ikku

 Tapio Lauvantaina 23. lokakuuta 1880

jakelevat luvatointa tavaraansa Rautavaaralla Korpimäen kylällä kahdessakin paikassa. Ihmeellistä ettei nimismies satu heitä kohtaamaan. Kauvankohan piilossa pysynevät, koska noin kovin julki kauppaansa pitävät. Eivätkä Korpimäen isännät kieltäne apuaan etsijältä, joka tahtoisi hävittää noin vaarallisen vihollisen, kirj. meille.

Kaloista on kovallinen puute. Ei saada runsaita saaliita täkäläisistä järvistä. Hitaasti uivat sinne muualtakin.

Rautavaaralta Juhannus-päivänä.

"Täältä ei ole moneen vuoteen näkynyt mitään kuulumisia sanomalehdissä, josta nähden luulisi täällä ei milloinkaan tapahtuvan mainittavaa, vaikka täällä, samoin kuin muuallakin tapahtuu parempia sekä pahempia seikkoja ihmisten keskuudessa. Valittamisen syytä totisesti meillä olisi paljon niistä onnettomuuksista, mitä olemme saaneet kärsiä edellisinä katovuosina, mutta ne onnettomuudet eivät "huutain huojene, eikä parkuin parane." Tällä kerralla mainitsen vaan muutamia nykyään vaikuttavia onnettomuuksia.

Pappipula

Seurakuntamme on jo toista vuotta ollut ilman pappia. Sitte kuin rakastettu kappalaisemme h:ra J.W.Brand muutti täältä, niin ei meillä ole muuta opettajaa ollut, kuin mitä Nurmeksesn papit, noin kerta  kuukaudessa, käyneet toimittamassa välttämättömämpiä papin töitä.

Rukiit

Rukiit ovat hyviä kaikissa uutisella kylvetyissä pelloissa, mutta vanhoilla kylvetyissä huonompia ja kaskimaissa peräti huonoja.

Pakkomyynnit

Pakkomyöntiä ruunun eloveloista on täällä vielä pidetty tämän kuun 11 p:nä, vaikka olemme kuulleet, että H.M. (Hänen Majesteettinsa, IR Huom.) Keisari on armosta semmoiset puuhat kieltänyt jo menneen kuun alussa. Sekin kumma on täällä tapahtunut, että kaksi maatilaa on kansliassa myöty maksetuista ruunun verorästeistä ja niiden rehelliset omistajat - kentiesi - ajetaan kohta mieron tielle. Kenessä vika on, sitä lienee vaikia sanoa, vaikka "puusta katsoen" luulisi tuota veron-kantajan syyksi.

Väärät huoneenhaltijat ja mammona

Pimeyttä täällä rahvas rakastaa, josta seuraa, että "väärät huoneenhaltiat" saavat tilaisuuden tehdä itsellensä ystäviä toisten mammonasta ja niin tavoin hyödyttävät itsiänsä.

Lehtiä kuntaan tulee vain muutama

Sanomalehteä ei tule koko seurakuntaan muita kuin yhdelle ainoalle miehelle 1 U. Suometar, 1 Tapio ja 1 Suomen Lähetys-Sanomia, ja siinä kaikki. Tästä arvaatte ystävälliset lukiani mitä meiltä on toivominen, kuin sen lisäksi kiertävä koulummekin on sangen huonolla pohjalla.

Hirmuinen surma

Seurakuntamme väkiluku väheni viime vuoden hirmuisessa surmassa sadoittain, jossa hupeni suuri osa parasta työvoimaa ja toimeliaisuuttakin. Nykyinen väkilukumme on noin 1000:nen henkeä.

Siivottomuus ja hyväntahtoisuus

Siivottomuus joka päiväisessä elämässä on täällä jotenkin silmiin pistävä, mutta ystävällisiä me olemme vieraita kohtaan, emmekä toivoisi vääryyttä rakastavia olevan koko maailmassa, ei semminkään oppineemmassa kansa-luokassa.

Salaviinaa Nilsiän puolelta

Viinan salapoltostakaan ei ole seurakuntamme aivan vapa, mutta Nilsiän puolelta tänne enin viina kuletetaan, josta muutamat juopot hurjistuvat ja juovat ruu´an perheensä suusta. Saapa nähdä, milloin Nilsiän kunnallis-hallitus pääsee vaikutus-voimaansa joka uskottavasti lopettaisi siellä salapolton levittämästä turmiota ympäristölle.

Hevosvaras kiinni!

Varkauksiakin täällä tapahtuu, vaikka niitä harvoin kultaan oman kuntalaisten tekevän. Niin esimerkiksi viime huhtikuun 4 päivää vasten yöllä varastettiin yksi vaalean-punanen 9 korttelia 2 tuumaa korkia ruuna-hevonen ajokaluin kanssa, sekä yksi miehen turkki, sarkapöksyt ja anturasaappaat. Samana yönä oli Rissasen talossa nähty eräs outo mies, joka oli sanonut olevansa Kaavilta Niilo Tirkkonen. Näihin asti on saatu se tieto, että sama mies on sitä hevoista kuljettanut Kaaville päin; mutta sen omistaja Taavetti Rissanen on luvannut hyvän palkinnon sille, joka ilmoittaa missä ruunansa nyt on. - Terveyden tila on nykyään hyvä ja Juhannus-juhlaa vietämme tyytyväisellä ja kiitollisella mielellä."

Rautavaaralainen

Tapio Lauvantaina 3 päivänä heinäkuuta 1869

Rautavaaralla Helmikuun 12 päivänä.

Eipä taas moneen vuoteen ole näkynyt minkäänlaista kirjoitusta kunnastamme, joten ei meillä luulisi olevankaan mitään erinomaista, jota ehkä olis monenlaista, niin ettei oikein tiedä mistä alkaakaan.

Mutta kun tuo jokapäiväinen leivän puute on melkein joka talossa, niin siitäpä puhelin ensin. Jopa olisikin kummat käsissä, jos ei saha pölkkyjen veto olis niin runsas kunnassamme joten talven aikana poistamme pahinta puutetta.

Tuosta niin sanotun sivistyksen puolesta näytämme olevan kuitenkin jotenki takapajulla, se on, vanhallaan, joka on siitäkin huomattava ettei sanomalehdistäkään tule muuta kun 4 kappaletta, jos eroitamme pois Luostan työkomppanijan.

Pappi muistaa hopeahääpäiväänsä viettäviä

Kulkeissani muuutamana iltana erään talon ohitse, näin monta kynttilää pöydällä. Mäninpä katsomaan, mitä sisällä olisi ja näin jotakin harvinaista meidän paikkakunnallemme. Siellä seurakunnan papin edessä oli pariskunta, joidenka hopeja häät olivat vietettävänä, jossa tilassa pappi piti kauniita ja sydäntä liikuttavia puheita parikunnan onnen vaiheista ja toivotti pariskunnalle Jumalan siunausta edeskin päin.

Kirkon kokouksessa Rautavaaralla käsiteltiin t.k. 10 p:nä seuraavia asioita:

1) Päätettiin laittaa uusi hautausmaa, jota asiaa harkitsemaan valittiin kaksi seurakuntalaista. Pidettiin sopivana saada kirkon lähellä olevalta Reittolan maalta joku kappale maata hautausmaaksi joko ostamalla, vuokraamalla eli vaihettamalla.

Juho Lievoselle lupa vesimyllyyn

1) luvattiin talollisen Juho Lievosen rakentaa vesimylly pappilan puustellin maalle. Tämä olisi hyvinkin tarpeellinen, kosk´ ei ole entisiä myllyjä kuin yksi ainoa, ja sekin toisessa laidassa pitäjästä, joten on pohjoispuolen pitäjästä täytynyt matkustaa Nurmeksen puolelle elojaan jauhattamaan.

Armas Maasalon isä opettajaksi

3) entisen kiertokoulun opettajan erottua koulumestarin toimesta otettiin keskinäisen suostumuksen nojalla kiertokoulun opettajaksi lukkari Israel Masalin. Palkaksi hänelle luvattiin 2 kappaa eloja talon ja 1 kappa torpan savulta. Lainakirjasto Päätettiin siirtää kansakoulun opettajan hoidettavaksi, johon opettaja mielellään suostuikin. Palkka lainakirjaston hoidosta on ainoastaan 24 mk. vuodessa.

Sawo Lauantaina 16. maaliskuuta 1889

 Kunnan kokouksessa Rautavaaralla t.k. 11 p:nä päätettiin perustaa kunnan kauppa. Asiaa toimeen panemaan valittiin 5-miehinen toimikunta. Kun kunnassa ei ole nykyään omituista rahakassaa, niin täytynee vieläkin ottaa joku suurempi laina, jolla kauppa perustetaan, kirj. meille.

Sawo Lauantaina 17. marraskuuta 1888

Kunnan kokouksessa 23 p:nä helmikuuta päätettiin anoa ruunulta varoja rakentaa uutta maantietä Rautavaaran kirkolta Nilsiän rajoille muka siinä toivossa, ettei Nilsiästä* tulevaa uutta maantietä vietäisi syrjään Karimäen liepeestä yhtymään Iisalmelle menevään maantiehen, vaan suorastaan Nikin mäeltä Keyritty järven päitse Rautavaaran kirkolle, sillä tässä tapauksessa tulisi tämä uusi maantie ainakin Rautavaaran kirkolta Nikinmäelle 5 kilometriä lyhemmäksi kuin ennen aijottu Nilsiän maantien linja on.

* Nilsiän kunnan raja kulki tällöin pitkin Alakeyritty järveä ja Suojärven kylä sekä osa Siikajärven tiloista kuuluivat vuoteen 1907 saakka Nilsiän kuntaan. Nykyisen maantien linjaus Suojärveltä kirkonkylälle on tämän aloitteen tarkoittamalla paikalla, IR huom. 

Savo Lauantaina 16. maaliskuuta 1889

Emintimän (=äitipuolen, IR huom.) lapsena pidetään Rautavaaran kuntaa edistymisen suhteen, sillä ei kauan sitte, kun anottiin eri kirkkoherrakunnaksi, mutta senaatti hylkäsi anomuksen.

Sen jälkeen anottiin eri käräjäkunnaksi , vaan taaskin senaatti hylkäsi. Mutta Rautavaaran ukot kuuluvat herroille senaatissa tekevän kiusaa sillä, että anomuksiaan uudistelevat niin kauvan, kun herrat tulevat kärsimättömiksi senaatissa ja uudistamiset ehkä vähitellen toteutuvat, sillä nyt taas aikovat ukot lähettää anomuksen eri kirkkoherrakunnaksi pääsemisestä, josta kirkon kokous jo pidettiin v.k. 16 p.

Ja sen jälkeen aijotaan hakea taas eri käräjäkunnaksi ja aikovat toteuttaa vanhan sananlaskun "Sillä huono, jolla voipi."

Savo Tiistaina 11. maaliskuuta 1890

Eipä kaukaan sanaakaan sanomalehdessänne ole näkynyt kirkkokunnastamme; se näyttää siltä että hyö ei tahdo asioitansa yleisölle tiedoksi antaa, eivätkä tahdo muitten elämästä mitään tietää, koska ei sanomalehtiäkään tietääkseni tule kuin yhteen taloon koko kirkollemme; elämä on niinkuin tyynnyrissä, josta henki ei pääse ulos eikä sisään, ja jossa ei muuvalta mitään tarvittaisi; vain tosin tarvitaan täälläkin yleisön yhteistä hyvää, elova ja sen hankkimista, varsinkin näinä huonoina aikoina kuin nykyään on ollut.

Vain siitä on ollut hyvä ja jumalallekiitos kuin on metsämme rahaa antaneet, joilla on saatu elova ostaa ja tarpeet edesauttaa. Vain näitten rahain ajalla on tilat jääneet oikein hoitamatta, maanviljelys ja karjan hoito huonollen kannallen, kuin tukkiin myönti ja niiden veto loppuu ja ei maaviljelystä ja karjan hoitova alettane ahkeroida paremmallen kannalle, niin on vastakin vajoo, hoikka huomeneksi, sanoo vanha sananlasku. Vain nyt kasvit on hyvänpuoleiset; rukiista sanovat lähtevän tynnyrin sadasta lyhteestä ja paikoin toistakin.

Ohrat erittäinkin niillä on joutunna hyvään teräänsä jotka oman pellon siemenillä ovat kylväneet, vain monellako nyky aikoina omassa hinkalossa siemenet on. -Jopa joutui tänäkin syksynä tuo harmaa parta hall, öillä vasten 12 ja 13:ta päivää kylmi potaatin varsia, tupakoita ja paikoin vihannoita ohriakin.

T. K-nen

Tapio Lauantaina 29. syyskuuta 1866

Arpajaiset Rautavaaralla. Täälläkin juolahti muutamain asiaa harrastavain päähän pitää arpajaiset ennestään rappiolla olevan lainakirjaston vaurastuttamiseksi. Yleisökin oli asialle niin myötätuntoinen, että lahjoitti voittoja viidensadan paikkoille, jommoista anteliaisuutta ei osattu edeltä päin aavistaakaan. Jotensakin suotuisa ilma oli juhlatilaisuuteen houkutellut runsaasti väkeä, ja arpaliput, joita oli 1,900 kpl., menivät erinomaisen hyvin kaupaksi.

Aluksi piti tervehdyspuheen kansak. opett. S. Häkkinen ja sitte kuultiin kansakoulun oppilasten neli-äänistä lauluakin. Sen jälkeen piti seurakuntamme pastori T. Martikainen pontevan puheen isänmaan rakkaudesta. Seura hajosi iltasella vasta klo 9 tienoilla, jolloin jäähyväisiksi laulettiin "Maamme"-laulu.

Savo tiistaina 20. elokuuta 1889

Palkinto.

Kuten lukijamme muistanevat, otetttiin kaksi Luostasta karannutta vankia, nimeltä Forsberg ja Ronkainen, kiinni Pulkkilassa. Kiinniottajina osoittivat rättäri * Uljua ja renkimies Ritolehto suurta urhoollisuutta. Molemmat saivat haavoja ja Ritolehdon haavoitti Forsberg niin pahasti, että hän kohta kuoli.

Kunnalliskokouksessa Pulkkilassa viime kuun 24 p:nä päättivät kuntalaiset palkinnoksi osoitetusta urhoollisuudesta antaa rättäri Uljualle hopeoidun revolverin sopivalla päällekirjoituksella. Ritolehdon leskelle, niin kauan kuin hän on leskenä ja lapsille siksi, kunnes täyttävät 15 vuotta, päätettiin joka vuosi maksaa pitäjän makasiinista yksi tynnöri eloa ja sitä paitsi 10 markkaa. Yksinomaiset köyhäin piirin tarkastajat ovat myöskin huolekseen saaneet perään katsoa, ett´ei mainittu perhe kärsi mitään puutetta.

*rättäri on alempi kruununpalvelija, vankien kuljettaja tai kievaripalvelujen tarjoaja. Virka on Suomessa ollut käytössä jo 1500 -luvulta saakka.

Tapio lauantaina 8. marraskuuta 1879

Kuntakokouksessa Rautavaaralla 28.syysk. valittiin kunnallislautakunnan esimieheksi taloll. Olli Rautiainen ja varaesimieheksi taloll. Filip Rossinen. Lautakunnan jäseniksi tulivat: talolliset Olli Hiltunen, Ananias Korkalainen, Erik Pehkonen, Erik Rissanen ja Antti Määttä.

Entinen lautakunnan esimies Matti Ahonen (!), joka oli sanotussa toimessa ollut 9 vuotta, katsottiin ansiollisena siitä eroamaan täysin palvelleena.

Savo marraskuun 2. päivänä 1889

Julkisella urakka huutokaupalla, joka 29 päivänä tässä kuussa täällä läänin konttorissa pidetään, tarjotaan vähimmin vaativan hankittavaksi seuraavat Luostanjoen työkomppanialle tarpeelliset varat, nimittäin: seitsemänkymmentä leiviskää raavaan lihaa, neljäkymmentä leiviskää (595 kg*) ohrajauhoja, kaksi tynnöriä herneitä ja viisi seitsemättä leiviskää (553 kg*) ryyniä. Halullisten ostajain tulee huutokaupassa olla varustetut takauksilla hankittavain toimittamisesta, joita paitsi tapahtuvista tarjouksista  ei sovi huolia. 

Kuopiossa 20 päivänä heinäkuuta 1870 Työkunnan Johtokunnan puolesta: J.U v. Essen. Otto Argillander.

(* IR huom.)

Tapio 23. heinäkuuta 1870

Rautavaaralle on koetettu puuhata kuntakokouksissa. - Lumireki on aijottu saada vedetyksi Hankamäeltä kirkolle. - Holhouslautakunnan esimieheksi on valittu ent. kunnallislautakunnan esimies M. Ahonen. - Kunnan rahaston ja makasiinin hoitajaksi on valittu Olli Kettunen. - Kruutikauppa on myönnetty kauppias U. Tiilikaiselle

Savo 19. joulukuuta 1889

alkaa Rautavaaralla olla kovasti, sillä kuten ennenkin ovat nyt monen tehtaan herrat käyneet tukkia ostelemassa. Mutta tukin hinnat niinkuin vetopalkatkin taitavat olla kovin alhaiset, että taitaa käydä niinkuin usein ennenkin, että toisen puolen ylläpidostaan saa panna omistaan, kellä on entistä tai sitte velkaantua, kirj. meille.

Savo 19. joulukuuta 1889

Rautavaaralla päätti syyslukukautensa t.k. 14.p:nä ja samassa poltettiin joulukuusi, jonka ympärillä lapset laulujaan laulelivat. -Nyt aletaan jo yleisesti suosia koulua, ainoastaan n.k. hihhulit eivät sitä tahtoisi, kirj. meille.

Savo 19. joulukuuta 1889

Rohkeita ilveksiä on tänä talvena liikkunut Rautavaaran pitäjässä käyden talojen aitoista lihavaroja   tasaelemassa. Samoin kuuluu Kuopion pitäjässä eräässä talossa tuonoin eräänä yönä käyneen samanlainen vieras lammasnavetassa sen asukkaita tervehtimässä, vaan tuon liian ystävyytensä sai hän seuraavana yönä palkita turkillansa kylän epäkohteliaille pyssymiehille.

Tapio n:o 11 1876

Rautavaaralla Marraskuun 19 p.1885.

Eletään täälläkin, waikka tämä seurakunta on saanut huonomman maineen kuin ansaitseekaan. Wuosi saatiin hyvänpuoleinen rukiiden puolesta, waan ohrain kasvut onnistuivat hyvin huonosti.

Tämän seurakunnan pappi näyttää huolella kaitsevan laumaansa, ett´eivät joutuisi suden suuhun. Joka kunnialla kylvää, se ilolla niittää. Hän hyväntahtoisuudessaan ihan ilmaiseksi alotti wiime tiistaina pitämään pienten lasten koulua, johon lapsia oli kokoontunut puoliväliin kolmekymmentä.

Tämän seurakunnan isännillä on aikomus tänä vuotena ruveta rakentamaan uutta kellotapulia, jonka riitinki* on ollut valmisna 27 vuotta, vaan kun pappilan puustellin rakennukset eivät ole vieläkään valmiina, niin ei vielä tänä vuotena aloteta tapulin työtä. Kun pappila valmiiksi saadaan, niin harvoissa näin pienissä seurakunnissa löytyy niin puhtaasti rakennettua pappilaa kuin täällä on.

Muuten täällä on sivistyksen alku huononpuolisella kannalla, on joukossa semmoisiakin, jotka ovat saaneet vähän väliin olla sivistyneen herrasväen seurassa ja nyt luulevat jo olevansa sivistyneitä, oikeempa ylpeilevät siitä-, vaan ylpeys on lankeemuksen edellä. Minun luuloni on että he ovar erhetyksessä; ei sivistynyt ihminen koskaan voi olla raakamainen, ei juo väkeviä juomia, eikä koskaan humalassa hoipertele, eikä myöskään kauppaa niitä, niinkuin täällä on iloliemen kaupihtijoita.

Sawo 25.11.1885

*riitinki=rakennuspiirustus IR huom.

Tukin vetoja on Rautavaaralla ollut kovasti. Ostomiehet kuuluvat tänä talvena saavan tukkia yli tarpeesta, ja vetopalkat niin kuin puidekin hinnat lienee yleensä tyydyttäviä, koskapa on tukin vetäjiä paljo kulkenut ulkopitäjistäkin. Onhan tämä talvi erittäin hyvä viimeistenkin tukkipuiden kitkemiselle, kun on lauha ja vähäluminen talvi, joten harvemmistakin metsistä saanee puut tarkoin kerätyksi. Kuntamme metsistä on tänäkin talvena myöty ehkä joku puolissataa tuhatta tukkipuuta, joka on nätti summa näin pienelle seurakunnalle, vaikkapa vaan saisi 1 mk puulla toinen toistaan myöten. Waan minkä verran lienee säästöä kukkarosssa, kun tukin kauppa loppuu, sen tietänee paraiten se, joka on rahat saanut, kirj. meille

Savo tiistaina 8. huhtikuuta 1890

 19-vuoden vanha nuorukainen Rautavaaran Alakeyrityn kylästä, Matti Matinpoika Korkalainen, hukkui 10. päivänä erääseen lampiin, ollessansa erään toisen pojan kanssa ruuhella kelluilemassa.

Uutinen maaliskuulta 1884

Metsäherrain tarkasteltua Rautavaaran pappilan metsän, on Rautavaaran kappelilaisille annettu t.k 4. päivänä annettu Armollinen lupa myydä mainitun pappilan metsästä 12 tuhatta sahatukkia, että kappelilaiset saisivat varoja kappalaisensa puustellin rakentamiseen ja riutuneen kirkkonsa korjaamiseen.

Ilmoitus-lehti lauantaina 29.syyskuuta 1860