Kuka olet, mitä teet?
Olen Ilkka Roininen, rautavaaralainen maaseutuyrittäjä, jolla on Riitta-puoliso, sekä lapset Ville (20 v.) ja Anni (16 v.). Viljelen omaa maatilaa, varjelen ja hoidan perinnemaisemia sekä palvelen matkailijoita. Puolet elämästäni olen ollut kunnassa, seurakunnassa ja yhdistyksissä yhteisten asioiden hoitajana.
Miksi olet kristillisdemokraatti?
Uskottavuuskysymys! Tänä juurettomuuden ja itsekeskeisyyden aikana on hyvä olla poliittinen koti, jonka arvot ja tavoitteet voi aidosti jakaa. Suomessa yhteisiä asioita hoidetaan pitkälti puolueiden kautta, vaikka muitakin arvokkaita vaikuttamiskanavia on olemassa.
Mikä olisi tärkein paikallinen ja tärkein maakunnallinen hanke, jota haluaisit ajaa eduskunnassa?
Tärkeitä ovat sellaiset paikalliset ja maakunnalliset pilottihankkeet, joilla pyritään nujertamaan työttömyys ja muut yhteiskunnan kahtiajakautumista pahentavat ilmiöt.
Ajat perusturvan tason nostamista. Millä se rahoitetaan?
Verotuksen painopistettä täytyy muuttaa oikeudenmukaisemmaksi siten, että suurituloisia verotetaan nykyistä enemmän, ja pienituloisia vähemmän. Muita keinoja perusturvan rahoittamiseen ovat harmaan talouden kitkeminen, pääomatuloveron tasokorotus sekä pääomien liikuttelun ja myynnin pikavoittojen verottaminen. Ansiotuloveroja ei saisi kiertää pääomatuloverotuksen kautta. Sitä, mikä on ihmiselle tarpeetonta tai jopa haitallista, voidaan verottaa nykyistä enemmän. Yksi hyvä keino perusturvan selkeyttämiseen olisi toimeentulotuen maksun siirtäminen Kelalle. Toinen keino olisi kuntien ja valtion tehtäväjaon järjestäminen siten, että perusturvan taso olisi yhtenäinen koko maassa
Jatkokysymyksenä tähän, miten valtion velkaantuminen pysäytetään?
Parhaiten velkaantumista hillitsee Suomen talouskasvu. Velkaantumisen pysäyttämiseen auttavat myös keinot, jotka edellä mainitsin perusturvan rahoittamiseen. Mutta joka tapauksessa ensin on saavutettava yhteisymmärrys siitä, että suomalaisten kahtiajakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin ei saa jatkua.
Markka vai Euro? Kuuluuko Suomelle ”huonompien” eu-maiden tukeminen?
Suomen tulee pitäytyä omien asioidensa hoitamisessa, eikä häärätä holtittomien eurooppalaisten pankkien ja ammattitaidottomasti johdettujen valtioiden takuumiehenä. Eurolla mennään niin kauan kuin Euroopan talousjärjestelmä pitää päällään.
Mitä mieltä pakkoruotsista?
Pakkoruotsista on tehty elämää suurempi kysymys. Kielten opiskelu – kielestä riippumatta – on tärkeää. Itä-Suomessa tarvitaan venäjän kielen osaamista. Olisi hienoa, jos nuoret oppisivat kieliä omasta tahdostaan, eikä ”pakosta”.
Viime aikojen homokeskustelu ja KD:n puheenjohtaja Päivi Räsäsen kommentit? Mikä on mielestäsi oikea tie.
Keskustelu on enimmäkseen yliärhäkän median synnyttämää. Puheenjohtaja Räsänen ei ole lausunut asiasta mitään sellaista, mikä ei olisi jo iät ja ajat ollut suomalaisten käsitys avioliitosta miehen ja naisen suhteena. Hämmästelen sitä, miksi suvaitsevaisuus näyttää joiltakin loppuvan kuin seinään, kun joku puolustaa tätä avioliittonäkemystä.
Minulle jokainen ihminen on yhtä arvokas. Mutta en lähde sille tielle, jossa kaikille pareille (tai niin kuin muualla maailmassa usean ihmisen muodostamille suhteille, tai vanhemman ja tämän aikuisen lapsen väliselle suhteelle) annetaan avioliiton status. Politiikassakin on oltava oikeus pitää avioliittoa erityisenä ja pyhänä.
Asuntovelallisten korkovähennysoikeus?
Korkovähennysoikeus pitää toistaiseksi säilyttää. Jos siihen puututaan, on siirtymä tehtävä pitkän ajan kuluessa.
Kunnallinen vai ulkoistettu vanhustenhoito? Ja voidaanko ns. kolmannelle sektorille sälyttää yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä?
Kannatan kunnallista vanhustenhoitoa omalla asuinseudulla tai lähellä sukulaisia. Jos ikääntyneellä on varaa yksityiseen hoitoon, niin sekin toki käy.
Kolmas sektori voi – ja sen pitääkin – täydentää julkisia palveluita. Esimerkkeinä mahdollisista kolmannen sektorin toimenkuvista mainittakoon ikääntyneiden saattaminen ihmisten ilmoille, asiointipalvelut, ystävyystoiminta, vajaakuntoisten viriketoiminta ja aktivointi, kunnan kulttuuritoiminta, kylätoiminta sekä kodin ja koulun yhteistyön järjestäminen.
Jos vanhemmista toinen on kotona, miten oikeus päivähoitoon?
Oman lapsen hoitoon kodinomaisissa oloissa tulisi pyrkiä. Kotityötä ei nykyisin juurikaan arvosteta. Jos vanhemmat hoitavat lastaan kotona, tulisi vanhempien arvovalinta palkita. Omassa kodissaan hoidettaville lapsille ja heidän vanhemmilleen on kuitenkin tarpeen tarjota mahdollisuus kanssakäymiseen muiden äitien, isien ja lasten kanssa. Vaikka toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, tulee oikeus päivähoitoon taata, jos lapsen etu sitä vaatii.
Miten ja millä omaishoitajia voidaan tukea?
Omaishoitajia voidaan tukea lakisääteisillä vapaapäivillä, riittävällä omaishoidon tuella ja omaishoitajille tarjottavilla terveys- ja virkistyspalveluilla. Täytyy luoda järjestelmä, jossa omaishoitaja saa tarvittaessa lomittajan. Jos vaihtoehtoina ovat kotihoidon tuki tai laitoshoito, pitää omaishoidon tuen olla ehdoton oikeus, eikä se saa missään tapauksessa riippua kunnan taloudellisesta tilanteesta.
Miten suomalaisten työuria saadaan pidemmäksi?
Ensiksi täytyy poistaa nuorisotyöttömyys. Seuraavaksi otetaan kukonaskel sosiaalisen työllistämisen suuntaan. Työttömien, vaikeasti työllistettävien, vajaakuntoisten ja osatyöllisien tukeen tulisi kytkeä mielekkään työpaikan hakeminen ja löytäminen.
Rivakasti ammattiin valmistunut opiskelija ja hänen ensimmäinen työnantajansa tulisi palkita.
Tutkinnon suorittaneelle nuorelle tulisi taata vähintään puolen vuoden työsuhde heti valmistumisen jälkeen. Tällä tavalla hänelle tulisi kokemus siitä, että minähän voin tällä ammattitaidollani elättää itseni.
Näiden keinojen jälkeen voidaan paneutua hyvään johtamiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen. Tavoitteena on, että työssä jaksetaan käydä eläkkeelle siirtymiseen asti. Kun kaikki em. keinot ovat käytetty, täytyy tarkastella eläkeiän nostoa. Tulevaisuuden päämääränä on, että ihminen on työmarkkinoiden käytettävissä yhtä suuren osuuden eliniästään, kuin mitä menneet sukupolvet ovat olleet. Ennen vanhaan suomalaisen elinikä oli n. 70 vuotta, mutta nyt se on n. 80 vuotta.
Työttömien pakkotyöllistäminen tukia porrastamalla?
Avainsana ei ole pakko, vaan osallisuus. Jokaisen kansalaisen, joka saa osakseen valtion ja kunnan tarjoamaa perusturvaa, täytyy saada kokea olevansa myös vaikuttaja, tärkeä ja aktiivinen kansantalouden osa ja yhteisen hyvinvoinnin rakentaja. Pitkäaikaistyöttömien pääsemistä työelämään on määrätietoisemmin tuettava. Heille, jotka eivät ole olleet vuosikausiin työelämässä, tulee tarjota mahdollisuus päivittää osaamisensa vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.
Sadan kunnan malli, tulevaisuuden totuus vai utopiaa. Mikä on kuntakentän tulevaisuus?
Sata kuntaa on höpöpuhetta, jos aiotaan säilyttää kunnallinen itsehallinto nykyisellään. Kuntarakenneuudistuksen etsikkoaika runsaine porkkanarahoineen oli ja meni. Tällä hetkellä valtio, kunnat kuin kotitaloudetkin ovat korviaan myöten veloissa, eikä kuntaliitoksiin voida kannustaa kannustinrahoilla kuten ennen. Valtio touhuaa suunnittelumääräyksineen lukuisten vaatimusten kanssa. Kunnat ovat jo nyt helisemässä niiden toteuttamisessa. Kaavamaiset ratkaisut on lykätty samanlaisina niin Itä-Suomen kunnille kuin suur-Helsingillekin. Eihän se niin voi mennä! Kuntakentän rakenne muuttuu hiljalleen, jolloin ainoaksi toimivaksi ratkaisuksi on jäämässä valtion ja kuntien tehtäväjaon uudelleensopiminen. Esimerkkinä voidaan mainita erikoissairaanhoidon siirtäminen valtion vastuulle.