Milt\u00e4p\u00e4 tuntuisi istahtaa katettuun ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n, jossa ei olisi tarjolla juuri koskaan salaattia? Lapsuuteni ruokap\u00f6yt\u00e4 oli sellainen niin kuin muissakin rautavaaralaiskodeissa 1960-luvun alussa. Suomalainen ruokakulttuuri nyky\u00e4\u00e4n on tyystin toisenlainen kuin silloin. Ruuan valintaa ohjaavat 2010-luvulla mit\u00e4 moninaisimmat arvot ja raaka-aineiden valikoimat ovat monipuolistuneet.<\/p>\n\n\n\n
Lapsuuteni ruokap\u00f6yt\u00e4 seisoi tukevasti raaka-aineittensakin puolesta nelj\u00e4ll\u00e4 jalalla. Sen runkona olivat omasta navetasta saatava liha, munat ja maito. Toiseksi erottamaton osa p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 ruokaa oli oman pellon peruna ja juurekset. Kolmanneksi merkitt\u00e4vin ruuan l\u00e4hde oli mets\u00e4st\u00e4 saatava riista, jota sy\u00f6tiin elokuisesta sorsanmets\u00e4styksest\u00e4 kev\u00e4ttalven j\u00e4nispaisteihin. Ymp\u00e4ri vuoden ruokalistalla oli oman j\u00e4rven kalaa. Ruoka oli runsaan lihan takia hyvin proteiinipitoista. My\u00f6s hiilihydraatteja saatiin paljon, kun viikoittain paistettiin 12 isoa ruisleip\u00e4\u00e4 tuvan uunissa. P\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 oli kolmien pannukahvien v\u00e4liss\u00e4 kaksi p\u00e4\u00e4ruokaa. Aamukymmenelt\u00e4, kun navettaty\u00f6t oli saatu tehdyksi, sy\u00f6tiin yleens\u00e4 maitopohjainen velli tai puuro. Usein maidon seassa oli joko lohkottuja perunoita tai vanhenevia leiv\u00e4npalasia voin kera. Lisukkeena saattoi olla suolakalaa. Kolmen maissa tarjottu puolinen oli tukevampi. Se sis\u00e4lsi aina lihaa, riistaa tai kalaa. Iltapalaseksi saatettiin nauttia marjapuuroa, -kiisseli\u00e4 tai jos lehm\u00e4 oli poikinut, ternimaitoa. Kaupasta tarvittiin hankkia p\u00f6yt\u00e4\u00e4n siis vain pieni osa.<\/p>\n\n\n\n
R\u00f6me\u00e4-\u00e4\u00e4ninen Jalmari on kyl\u00e4kauppias. Seuraan ekaluokkalaisena is\u00e4n ostosten tekoa. Yst\u00e4v\u00e4llisen kyl\u00e4kauppiaan hyllyst\u00e4 l\u00f6ytyisi jauhoja ja lihaa leikeltyin\u00e4 ruhon osina, mutta niit\u00e4h\u00e4n meill\u00e4 on omasta takaa. Is\u00e4n reppuun laitetaan p\u00e4\u00e4asiassa kuivaelintarvikkeita, sill\u00e4 kaupassa ei ole j\u00e4\u00e4kaappia, liek\u00f6 ollut s\u00e4hk\u00f6j\u00e4k\u00e4\u00e4n. T\u00e4n\u00e4\u00e4n mukaan l\u00e4htee mannaryyni\u00e4, kaurahiutaleita ja perunajauhoja. Osan kuivaelintarvikkeista puodin pit\u00e4j\u00e4 annostelee ja mittaa vaa\u2019alla irtotavarana. Lihapuolelta saatavilla on makkaraa: gotleria, lauantaita, meetvurstia ja mets\u00e4miehen herkkua, lenkki\u00e4. Hedelmist\u00e4 kyl\u00e4kaupasta saattoi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 appelsiinia tai banaania. Koulukas saa yhden pennin nallekarkkeja. Siin\u00e4p\u00e4 se, ostosel\u00e4mys. Eip\u00e4 arvaa ekaluokkalainen, mist\u00e4 valikoimista kestokassinsa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 50 vuotta my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n
Jalmarin kyl\u00e4kauppa on nyt tyhjill\u00e4\u00e4n niin kuin muutkin Rautavaaran kyl\u00e4kaupat. Lapsuudessani 10 kilometrin s\u00e4teell\u00e4 kodista sai valita murkinansa nelj\u00e4n kaupan valikoimista. Viimeinen kyl\u00e4kauppa lopetti pari vuotta sitten. V\u00e4en v\u00e4heneminen kolmasosaan aikaansaivat kyl\u00e4kauppakuoleman. Maaseudun toimivat tilat lopettelivat toimintansa Suomen EU-j\u00e4senyydest\u00e4 alkaen ja kylien vanhenevat m\u00f6kkil\u00e4iset muuttivat kirkonkyl\u00e4lle. Kyl\u00e4kaupoista sai viel\u00e4 1970-luvulla l\u00e4hes kaiken mit\u00e4 tilalla tarvittiin. Maatilojen pienenneiss\u00e4 perheiss\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarvinnut tehd\u00e4 12 leip\u00e4\u00e4 viikossa. Nuoremmat maaseudun asukkaat hakeutuivat ansioty\u00f6h\u00f6n kodin ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n
Ruuan hankinta perheen p\u00f6yt\u00e4\u00e4n on muuttunut 40 vuodessa ennen muuta siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunnan rakennemuutos on muuttanut rajusti ruokakuntien kokoa, el\u00e4m\u00e4n tapaa ja kauppojen ruokatarjontaa. Suomalainen ruoka kautta aikojen \u2013 julkaisun mukaan (Suomen Ruokatieto ry 2016) kotiruoka on monipuolistunut viimeisten vuosikymmenten kuluessa paljon. Se koostui 1960-luvulla liha- ja kalakeitosta, l\u00e4skisoosista, jauheliha- tai makkarakastikkeesta, makaronilaatikosta, hernekeitosta ja lihapullasta. Broileriakin sai kaupasta jo tuolloin \u2013 pakastettuna.<\/p>\n\n\n\n
1970-luvulle tultaessa yleistyi ranskanleip\u00e4. Kauppoihin tulivat jogurtit ja aamiaismurot. Maitoa oli alettu muun muassa Pohjois-Karjala- syd\u00e4nterveysprojektin innoittamana jalostamaan v\u00e4h\u00e4rasvaisemmiksi vaihtoehdoiksi. Kun j\u00e4\u00e4kaappi oli jo 90 prosentilla kotitalouksista, tuoreen ruuan s\u00e4ilytysmahdollisuudet paranivat. Kauppojen vihannesvalikoimiin tuli muun muassa kiivi.<\/p>\n\n\n\n
Seuraavilla vuosikymmenill\u00e4 kauppoihin tulivat Suomen Ruokatiedon mukaan kiinankaali, laktoosittomat ja gluteenittomat elintarvikkeet. Tomaatin ja kurkun kulutus kasvoivat huimasti. Kauppojen valikoimiin otettiin yh\u00e4 enemm\u00e4n eineksi\u00e4. Ruuan s\u00e4ilytys piteni, kun joka kodissa oli pakastin. Ruuan valmistusta helpotti mikroaaltouuni ja vuosituhannen vaihteessa astianpesukonekin oli liki puolella kotitalouksista.<\/p>\n\n\n\n
1900-luvun kahdella viimeisell\u00e4 vuosikymmenell\u00e4 suomalaisten ruokaan vaikuttivat Suomalainen ruoka kautta aikojen- julkaisun mukaan ennen muuta ensimm\u00e4iset ravitsemussuositukset. Muun muassa ty\u00f6paikka- ja kouluruokailu pyrki noudattamaan niit\u00e4 ja ohjasi kansalaisia terveellisempiin ruokavalintoihin. Niihin kuuluivat rasvaton maito ja voin vaihtaminen margariiniksi. 1990-luvulla margariini olikin jo voita suositumpi ravintorasva. Ruuan terveellisyys, kotimaisuus ja luonnonmukainen tuotantotapa alkoivat vuosituhannen loppuun tultaessa olemaan merkitt\u00e4vi\u00e4 ruuan valinnan kriteerej\u00e4. Tuotteisiin ilmestyiv\u00e4t niist\u00e4 kertovat symbolit helpottamaan kuluttajan valintaa. Lihapuolella valikoimiin ilmestyiv\u00e4t marinoidut jalosteet. 2000-luvun ruokatrendej\u00e4 olivat pihvit ja leikkeet. Kalaa paistettiin ja valmistettiin uunikalaa. Vanha kunnon juhlaruoka, karjalanpaisti julistettiin Suomen kansallisruuaksi huolimatta pitsojen ja pastojen rynnimisest\u00e4 ruokakauppojen hyllyille. Kansalaisia valistettiin 2010-luvulla valitsemaan elintarvikkeensa edullisimmin satokauden mukaan ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n ruuan tuhlaamista.<\/p>\n\n\n\n
Nyt 2020-luvulle tultaessa minun olisi teht\u00e4v\u00e4 omat perusteluni, mink\u00e4 pohjalta teen kahden hengen talouteni valinnat ruokahyllyll\u00e4. Minulle merkitt\u00e4vimpi\u00e4 valintaperusteita ovat ruuan terveellisyys, edullinen hinta ja ruokavalion monipuolisuus. En tunnustaudu mink\u00e4\u00e4n erityisen ruoka-aatteen puolesta kiihkoilijaksi, mutta toki hankin luomua, l\u00e4hiruokaa tai eettisesti tuotettua ruokaa, jos se ei maksa liikaa. Niit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi valintakriteeri on ruuan terveellisyys. Lapsuuden punainen liha ja ruisleip\u00e4 ovat en\u00e4\u00e4 h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pienen pieni osa ruuastamme. Voi leiv\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja yli kolmen rasvaprosentin kotimaito tuntuvat minusta nyky\u00e4\u00e4n melkein kauhistukselta.<\/p>\n\n\n\n
Ruokahyllyill\u00e4 surffaillessani en voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miksi ihmeess\u00e4 kutakin lajia tarvitaan niin montaa erilaista. Olipa kysymys maidosta, juustosta, ruokakermasta tai leikkeleist\u00e4, on valinnan varaa yli kymmenest\u00e4 erilaisesta tuotteesta. Leip\u00e4\u00e4 on hyllyss\u00e4 kevyesti 30 erilaista. Tuotteita myyd\u00e4\u00e4n v\u00e4rikk\u00e4ill\u00e4, paljon lupaavilla pakkauksilla ja niihin painetuilla mielikuvilla. V\u00e4lill\u00e4 minua \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 ruokakaupan hyllyt t\u00e4yttyv\u00e4t pakkauksista, joita ilmankin ihminen pysyisi hengiss\u00e4. Kaljaa ja virvoitusjuomia on tarjolla aivan liikaa, aterialle kun riitt\u00e4isi ihan hanavesikin. Ruokakaupasta tullessa huomaan ostaneeni valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n ongelmallista muovij\u00e4tett\u00e4. Ruoka on valinta, sanotaan. Nykyisess\u00e4 runsaudenpulassa se onkin vaikea valinta. Mieluiten ostaisin vain viikosta toiseen tietyt vakiotuotteet, joiden tiet\u00e4isin pit\u00e4v\u00e4n minut terveen\u00e4: Linnun lihaa, kasvisrasvoja, kuorimattomasta viljasta tehtyj\u00e4 tuotteita ja mahan t\u00e4ydelt\u00e4 vihanneksia, juureksia ja hedelmi\u00e4. Marjoja sent\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyy omasta takaa.<\/p>\n\n\n\n
En kaipaa lapsuuteni ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n. Niill\u00e4 ev\u00e4ill\u00e4 olisin jo aikap\u00e4ivi\u00e4 sitten kuollut syd\u00e4nkohtaukseen. Lapsuuteni yksinkertaisessa kyl\u00e4kaupassa oli kuitenkin jotakin, jota t\u00e4n\u00e4\u00e4n kaipaan: ei liikoja valikoimia. Koetan parhaani mukaan olla stressaantumatta nykyisten ruokavalikoimien \u00e4\u00e4rell\u00e4 ja rajata perheelleni sopivat ruoka-ainekset niin minimiin, kuin suinkin mahdollista. T\u00e4n\u00e4\u00e4n voin valita monesta terveellisest\u00e4 vaihtoehdosta. Se on minun ruokavalintani.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Milt\u00e4p\u00e4 tuntuisi istahtaa katettuun ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n, jossa ei olisi tarjolla juuri koskaan salaattia? Lapsuuteni ruokap\u00f6yt\u00e4 oli sellainen niin kuin muissakin rautavaaralaiskodeissa 1960-luvun alussa. Suomalainen ruokakulttuuri nyky\u00e4\u00e4n on tyystin toisenlainen kuin silloin. Ruuan valintaa ohjaavat 2010-luvulla mit\u00e4 moninaisimmat arvot ja raaka-aineiden valikoimat…
Luve lissee<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-148","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/148","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=148"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/148\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":149,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/148\/revisions\/149"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=148"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=148"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=148"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}