<\/p>\n\n\n\n
Minusta on vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4ni kuoriutunut luonnonsuojelija. Jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 ilmoittauduin juuri perustetun Rautavaaran luonnosyst\u00e4v\u00e4in j\u00e4seneksikin. Uskovaiset eiv\u00e4t ole juuri profiloituneet luontoaktivisteina, joten mist\u00e4s nyt tuulee? Annas kun perustelen ja l\u00e4hden liikkeelle aika kaukaa.<\/p>\n\n\n\n
Ihminen luotiin alun perin ehe\u00e4\u00e4n luontoyhteyteen. Sille riitti vain napsia kaikkea Jumalan sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi kasvattamaa paratiisissa. Ihminen sai vaalittavakseen jotakin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen arvokasta, muun luomakunnan. Luontoa sai hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja n\u00e4lk\u00e4\u00e4 siirt\u00e4\u00e4 ihan luvan kanssa. Vaan kun se ei passannut. Ihmisen luontosuhde s\u00e4rkyi lankeemukseen ja paratiisista karkotusta seurasi synnin kirous hikisine ty\u00f6velvollisuuksineen. Lie siin\u00e4 k\u00e4ynyt my\u00f6s jonkinmoinen ilmastonmuutoskin, sill\u00e4 paratiisinomaiset olot vaihtuivat kuivuuteen ja vedenpaisumukseenkin.<\/p>\n\n\n\n
Silti Luoja suhtautui luonnon hy\u00f6dynt\u00e4miseen sallivasti, kunhan ihminen ei unohtaisi luonnon varjelemistakaan. Edelleen luonnosta sai nauttia. Mutta kun olot tulivat ankariksi ja alkoi kaupunkikulttuurien aika, oli tarpeen varastoida luonnon antimia huonojen p\u00e4ivien varalle. Siit\u00e4 sitten kehittyi nopeasti tapa k\u00e4yd\u00e4 kauppaa luonnon antimilla, joista alkoikin tulla my\u00f6s vallan v\u00e4line. Opittiin kastelemaan Niilin ja Tigrisin vartta, mist\u00e4 seurasivat ensimm\u00e4iset ekokatastrofit, viljelymaiden pilaantuminen. Ihmisen turmeltunut luonne paljasti itsens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mutta edelleenkin Luoja piti luonnon k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 n\u00e4l\u00e4n torjuntaan hyv\u00e4n\u00e4 asiana. Ihminen valtasi ensin vesireittien varret ja laajensi valtapiiri\u00e4\u00e4n. Suomalaisetkin eteniv\u00e4t j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4ljiss\u00e4 kohti pohjoista ja it\u00e4suomalaiset asettuivat vaarojen rinteille, jossa arveltiin s\u00e4\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n hallatuhoilta. Kun mets\u00e4 ei ollut omaa, otettiin lainaan luonnolta idea, jossa poltettuun mets\u00e4\u00e4n kylvettiin viljaa ja naurista. Ei se ollut minusta nyt niin ekologista, mutta kuitenkin mittakaavaltaan kohtuullista, joten en kaskeajia kovasti moiti.<\/p>\n\n\n\n
Meill\u00e4 on varsin v\u00e4h\u00e4n tarkkaa tietoa vaikkapa 1700- ja 1800-lukujen eli\u00f6lajien m\u00e4\u00e4rist\u00e4. Niit\u00e4 on saattanut olla paljon nykyist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tai sitten enemm\u00e4n. Sen vuoksi uhanalaisten lajim\u00e4\u00e4rist\u00e4 kohkaaminen kohtuuttomasti on melko tarpeetonta. Ajattelen niin, ett\u00e4 jonkin tasoinen eli\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n vaihtelu on normaalia. Mutta jos vaikkapa monokulttuurisen maanviljelyn ohella voi maataloutta lopettamatta edist\u00e4\u00e4 monimuotoisuutta, niin seh\u00e4n on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hienoa! Itsekin olen kymmenet vuodet hoitanut (my\u00f6s ilman EU-tukia) l\u00e4hes 10 hehtaarin perinnemaisemia maatilallamme, vain rakkaudesta maisemaan ja monimuotoisuuteen. Saatan kenties olla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 paljon vihre\u00e4mpi, kuin moni Mannerheimintiell\u00e4 istua j\u00f6k\u00f6tt\u00e4v\u00e4 nuori aktivistiyst\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Olen kasvanut metsien siimeksess\u00e4 ja n\u00e4en joka p\u00e4iv\u00e4, ett\u00e4 puu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjolassa kasvaa hirmuisesti. Maisema muuttuu koko ajan ja niin muuttuvat mets\u00e4nhoidon trenditkin. Paljon on tullut suvaitsevaisuutta erityyppisiin mets\u00e4nk\u00e4sittelytapoihin. On hyv\u00e4, ett\u00e4 nyt sallitaan jatkuvan kasvatuksen periaatekin entisen avohakkuun asemesta. Parran p\u00e4rist\u00e4minen hiilinieluista on sekavaa, eiv\u00e4tk\u00e4 asiantuntijatkaan tunnu p\u00e4\u00e4sev\u00e4n niist\u00e4 yksimielisyyteen. Arvelen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ongelma ei nyt ole se suomalaisten suurin ymp\u00e4rist\u00f6haaste. Suomessa ei laajamittaisesti ja radikaalisti k\u00e4sitell\u00e4 mets\u00e4omaisuutta vastuuttomasti. Sen sijaan luonnon haaskaamisen ongelmaan on puututtava siell\u00e4, miss\u00e4 luontoa oikeasti raiskataan, esimerkiksi sademetsien hakkaaminen huumeviljelmiksi. Pit\u00e4isi my\u00f6s kaivautua ja paneutumalla ilmaston l\u00e4mpenemisen juurisyyhyn, ihmisen ahneuden hillint\u00e4\u00e4n. Kukin meist\u00e4 osaltaan. L\u00e4nsimaiseen kerskakulutuskulttuuriin on saatava muutos. Hyvinvoivassa l\u00e4nness\u00e4 halutaan el\u00e4\u00e4 yh\u00e4 leve\u00e4mmin ja vaikkapa yh\u00e4 kasvavat tietoverkkomme sy\u00f6v\u00e4t t\u00e4hdellisemp\u00e4\u00e4nkin tarvittavia energiavaroja.<\/p>\n\n\n\n
Luonnosta saatava tuuli- ja aurinkoenergia ovat suosikkejani, mutta niihinkin liittyv\u00e4t samat ongelmat kuin s\u00e4hk\u00f6autoihin: j\u00e4tteet. Niiden kaikkien elinkaari on luvattoman lyhyt. Akkumineraaleja kaivetaan kehitysmaissa vastuuttomasti ja k\u00f6yhi\u00e4 sortaen ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00e4nsimaissa louhitaan mineraaleja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja yhteiskunnan varoja tuhlailevasti. Kaivostoiminta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 rumat ja myrkylliset j\u00e4ljet luontoon jo louhittaessa ja akkujen tullessa tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n akkuj\u00e4tteen\u00e4. \u00d6ljyst\u00e4 tehdyt tuulimyllyt kest\u00e4v\u00e4t tuskin kahtakaan kymment\u00e4 vuotta, kun ne on jo uusittava: lis\u00e4\u00e4 ongelmaj\u00e4tett\u00e4. Aurinkopaneelit ovat varsin huonosti kierr\u00e4tykseen soveltuvaa j\u00e4tett\u00e4. Kiihtyv\u00e4\u00e4n energiankulutuskiimaan on saatava jokin roti.<\/p>\n\n\n\n
Pit\u00e4isi hoitaa t\u00e4t\u00e4 ongelmien juurisyyt\u00e4, ihmisen ahneutta, eik\u00e4 kiistell\u00e4 mik\u00e4 vaihtoehtoinen \u201dvihre\u00e4\u201d energiamuoto on eettisin. Ei ole olemassakaan vihre\u00e4\u00e4 energiaa. Ehk\u00e4 vain metallina kierr\u00e4tett\u00e4v\u00e4 talon katolle asennettava tuulik\u00e4ytt\u00f6inen ilmastointi-imuri tai se, ett\u00e4 taloon otetaan l\u00e4mp\u00f6\u00e4 auringosta avaamalla verhot paisteella. My\u00f6s voi liikkumistarpeen yll\u00e4tt\u00e4ess\u00e4 pist\u00e4\u00e4 t\u00f6pp\u00f6st\u00e4 toisen eteen sen sijaan ett\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 auton.<\/p>\n\n\n\n
Olen er\u00e4\u00e4nlainen kierr\u00e4tysuskovainen. Minusta ei ole lapsellista maaseudullakaan ker\u00e4t\u00e4 kaksi kuukautta maitot\u00f6lkkej\u00e4, pienmetallia, lasia, muovia tai paperij\u00e4tett\u00e4 ja vied\u00e4 ne kauppareissulla ker\u00e4ykseen. Koetan tulpata kaiken postilaatikkoon kannettavan tarpeettoman paperin. Ruuanj\u00e4tteet kompostoimme ja verhoilla s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n kes\u00e4sisin huoneiden j\u00e4\u00e4hdytys. Maal\u00e4mp\u00f6 kytket\u00e4\u00e4n pienelle, kun hinta nousee yli 10 sentin kilowattitunnilta. Silti j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 petraamisen varaa. Muovia tulee sairaan paljon ja ne ovat kestoaihe pirttikeskusteluissamme.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4llainen viherpiipert\u00e4j\u00e4 olen arjessa. Mutta miksi vastustan Rautavaaraa uhkaavaa mustaliuskehanketta? Akkumineraalien louhiminen sotii minun periaatteitani vastaan. En mahda mit\u00e4\u00e4n sille, ettei louhintaa voida tehd\u00e4 miss\u00e4\u00e4n eettisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. En kannata Afrikan k\u00f6yhien lasten riist\u00e4mist\u00e4 kaivosty\u00f6l\u00e4isin\u00e4 tai my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kuvittele, ett\u00e4 heid\u00e4n k\u00e4rsimyksens\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4henisi sill\u00e4, ett\u00e4 sama ymp\u00e4rist\u00f6rikos tehd\u00e4\u00e4n kotimaassani. Energian kulutuksen lis\u00e4\u00e4misen sijaan sit\u00e4 on kulutettava l\u00e4nsimaissa v\u00e4hemm\u00e4n. En mahda sillek\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mustaliusketta Kiinasta louhimalla diktatuuri vain lihoo ja maailman turvattomuus kasvaa. Diktatuurit eiv\u00e4t ala laihtumaan tai maailman turvallisuus kohentumaan sill\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyisin kaivoksen kannattajaksi. Yksi ihminen ei lopulta voi kovin paljoa maailman nurjiin arvovalintoihin vaikuttaa.<\/p>\n\n\n\n
Toiseksi mustaliuskekaivos pilaa vesist\u00f6n, hengitett\u00e4v\u00e4n ilman ja maaper\u00e4n laajalla alueella ja satojen vuosien ajaksi, huolimatta pyrkimyksist\u00e4 est\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6haittoja. Vierasaineet ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t elonkiertoon ja elimist\u00f6\u00f6n ja voivat vaikuttaa geeneihimme. Vastustan kaivosta tulevien sukupolvien terveyden t\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n
Kolmanneksi vastustan kaivosta sen maisema- ja viihtyvyyshaittojen takia. Pappilanm\u00e4ki kaivetaan avoimeksi montuksi maailman tappiin asti. Sivukivilouheista valuu veden ja hapettumisen seurauksena myrkkyj\u00e4 luontoon. Louhintap\u00f6ly kulkeutuu kymmenien kilometrien p\u00e4\u00e4h\u00e4n, jonka kautta myrkyt siirtyv\u00e4t iholta ja hengitysilmasta sisuksiimme.<\/p>\n\n\n\n
Nelj\u00e4nneksi vastustan mustaliuskekaivosta sen takana olevan motivaation: ahneuden ja lyhytaikaisen hy\u00f6dyn tavoittelun takia. Syy louhia mustaliusketta on jo nyt \u00f6kyrikkaaksi nousseiden kapitalistien lihottaminen entisest\u00e4\u00e4n luonnosta, k\u00f6yhist\u00e4 ja puhtaasta luonnosta v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. En yksinkertaisesti voi antaa sellaiselle my\u00f6t\u00e4tuntoani. Minua ei vakuuta p\u00e4tk\u00e4nk\u00e4\u00e4n vertaa mik\u00e4\u00e4n kaivosta puolustava argumentti, kuten ty\u00f6paikat, verotulot tai aluetaloudellinen hy\u00f6tyminen. Jos kirkonkyl\u00e4 uhrataan kaivokselle, sen asukkaat joutuvat tien p\u00e4\u00e4lle, sill\u00e4 kukaan \u2013 ei kukaan – halua asua vapaaehtoisesti kaivoksessa.<\/p>\n\n\n\n
Jos jossakin vaiheessa tulen olemaan Rautavaaran kunnan luottamushenkil\u00f6, annan yhden ainoan lupauksen: en tule kannattamaan mustaliuskekaivoshanketta miss\u00e4\u00e4n tapauksessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Minusta on vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4ni kuoriutunut luonnonsuojelija. Jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 ilmoittauduin juuri perustetun Rautavaaran luonnosyst\u00e4v\u00e4in j\u00e4seneksikin. Uskovaiset eiv\u00e4t ole juuri profiloituneet luontoaktivisteina, joten mist\u00e4s nyt tuulee? Annas kun perustelen ja l\u00e4hden liikkeelle aika kaukaa. Ihminen luotiin alun perin ehe\u00e4\u00e4n luontoyhteyteen….
Luve lissee<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-160","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=160"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":161,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/160\/revisions\/161"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=160"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=160"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=160"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}