{"id":192,"date":"2025-04-09T12:36:23","date_gmt":"2025-04-09T09:36:23","guid":{"rendered":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/?p=192"},"modified":"2025-04-09T12:36:23","modified_gmt":"2025-04-09T09:36:23","slug":"vain-aaneen-sanotut-sanat-merkitsevat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/2025\/04\/09\/vain-aaneen-sanotut-sanat-merkitsevat\/","title":{"rendered":"Vain \u00e4\u00e4neen sanotut sanat merkitsev\u00e4t"},"content":{"rendered":"\n<p><br><br>Juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 joku sanoo jossakin kuolemattomia, el\u00e4m\u00e4\u00e4 luovia sanoja. Joku muu avaa samaan aikaan suunsa ja murskaa viestill\u00e4\u00e4n toisen hennot haaveet. Sanojen mahti on uskomaton: toimittajat niit\u00e4 k\u00e4rtt\u00e4v\u00e4t maan mahtavilta, ne sytytt\u00e4v\u00e4t paloon tunteiden roihun ja sanoilla j\u00e4tet\u00e4\u00e4n rakkaille viimeiset j\u00e4\u00e4hyv\u00e4iset.<\/p>\n\n\n\n<p>Mik\u00e4 tekee sanoista kuolemattomia? Varmaankin niiden lausuja on ollut silloin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vallan sanoilla hallitaan ja juonitaan, vapaustaistelijan julistuksilla noustaan vastarintaan ja hellill\u00e4 sanoilla lohdutetaan. Ihmisen sisin tuottaa iskelm\u00e4\u00e4 lainaten sanoina niin aatosta jaloa kuin alhaista mielt\u00e4kin. Sanojen takana on puhujan koko persoona, sen eheys tai rikkin\u00e4isyys. Se, millaisilla sanoilla lasta on ravittu, vaikuttaa h\u00e4neen itsens\u00e4 ilmaisijana my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lapsi oppii kielist\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 rakkauden kielen. Jo kohdussa ihmisen taimi oppii tiedostamaan ja erottamaan puhujat. Vastasyntyneen ensiparkaisussa maailmaan tulija havahtuu omaan \u00e4\u00e4neens\u00e4 ja tekee tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n kuulijoihinsa odotetun vaikutuksen. H\u00e4nen tajuntansa r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 on vanhempien vastaus pienen huutoon: hyv\u00e4ilev\u00e4t sanat, toisen ihon kosketus ja \u00e4idin lempe\u00e4 katse, jotka kertovat \u201dolet tervetullut!\u201d Pian vauva havaitsee itkulla viestimisen tyydytt\u00e4v\u00e4n h\u00e4nen n\u00e4lk\u00e4ns\u00e4 ja muut tarpeet. Sitten sanat alkavat seurata lasta. Ne saavat toisistaan erottuvia merkityksi\u00e4 ja sanoilla h\u00e4nt\u00e4 aletaan varustamaan edess\u00e4 olevaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten. Vuorovaikutuksessa lapsi havahtuu omaan erillisyyteens\u00e4 muista ja oma identiteetti alkaa muodostua sanoista, joita h\u00e4nelle puhutaan. Itsetunnon perusta rakentuu kolmen ensimm\u00e4isen vuoden aikana. Aikuisen teht\u00e4v\u00e4 on puhua lapselle el\u00e4m\u00e4\u00e4. Se tapahtuu osoittamalla hyv\u00e4ksymist\u00e4 ja t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lapsen perustarpeet. Suomalainen valokuvajournalisti Meeri Koutaniemi kertoo Terhi Koivunevan artikkelissa \u201dValokuva rikkoo hiljaisuuden\u201d (Silta 11\/2018) siit\u00e4, miten h\u00e4nest\u00e4 tuli vahvojen sanojen nainen. H\u00e4nen mukaansa h\u00e4nen arvonsa ja tapansa toimia juontavat juurensa lapsuuteen ja siihen, kuinka h\u00e4nt\u00e4 kasvatettiin. H\u00e4n on ymm\u00e4rt\u00e4nyt, kuinka arvokasta on, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n tullaan rakastavasta perheest\u00e4. Havaintoon on helppo yhty\u00e4. Hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 lapsen tavat ilmaista itse\u00e4\u00e4n ja my\u00f6hemmin auttamalla lasta sanoittamaan vaikeasti muotoiltavia asioita, h\u00e4nt\u00e4 rohkaistaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 ilmaisua muuttamaan asioiden laitaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Teini-ik\u00e4\u00e4n tultua nuori kokee olevansa muista erillinen ja vaikuttava yksil\u00f6, vaikka joutuu siet\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhempien ohjausta. Sanat saavat nuoren mieless\u00e4 yh\u00e4 hienosyisempi\u00e4 merkityksi\u00e4 ja viimeist\u00e4\u00e4n koulussa k\u00e4y ilmi, mit\u00e4 sopii sanoa ja mit\u00e4 ei. Nuoret vertailevat mieless\u00e4\u00e4n kotiensa erilaisia tapoja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 miten itse\u00e4\u00e4n ja tarpeitaan on soveliasta ilmaista. Nuoren kasvaessa kohti aikuisuutta h\u00e4nt\u00e4 alkaa kiehtoa ajatus, voisinko min\u00e4 muuttaa sanoillani maailmaa.\u00a0 Ensimm\u00e4isi\u00e4 seurustelusuhteita solmittaessa sanojen ja tunteiden ilmaisemisen taitoa testataan. Nuori havahtuu, ettei el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 riit\u00e4 en\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4 tahto vaan omat mielipiteet on osattava tarjoilla vastustamattomasti niille, joihin on teht\u00e4v\u00e4 vaikutus. Varhain ilmaisun tavoiksi tulee my\u00f6s musiikin, liikunnan ja taiteiden kieli. Kuusamossa syntynytt\u00e4 Koutanieme\u00e4kin rohkaistiin lapsena ilmaisemaan itse\u00e4\u00e4n taiteen keinoin. Lukemisen lis\u00e4ksi h\u00e4n tanssi, soitti, maalasi ja n\u00e4ytteli. Itsekin tein lapsena serkkujen kanssa kuunnelmia ja kaikenlaisia kuvaesityksi\u00e4 ja laulaa rallattelin alituiseen. Huomasin, ett\u00e4 ne auttoivat my\u00f6hemmin minua paljon ilmaisemaan itse\u00e4ni sanoilla. Viime vuosina olen pit\u00e4nyt s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti puheita ja nautin jo niiden kirjoittamisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Viestiminen on kaksisuuntainen tapahtuma. Tullakseen siin\u00e4 hyv\u00e4ksi, on havainnoitava, mit\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 viestii. Sanoilla vaikutetaan tehokkaimmin silloin, kun niill\u00e4 vastataan yhteiskunnan suunnalta tuleviin \u00e4rsykkeisiin. Meeri Koutaniemest\u00e4 tuli alle kolmekymppisen\u00e4 laajasti arvostettu toimittaja, joka vangitsee viestins\u00e4 kantaan ottavaan kuvaan. H\u00e4net tunnetaan erityisesti siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n tuo rohkeasti esiin vaikeita teemoja kuten naisiin ja lapsiin kohdistuvaa v\u00e4kivaltaa eri puolilla maailmaa. Kuinka nuori nainen uskaltaa k\u00e4sitell\u00e4 niin raflaavia kuva-aiheita kuin tytt\u00f6jen sukuelinten silpominen tai Intian miesten happohy\u00f6kk\u00e4ykset oman perheen naisia kohtaan? H\u00e4n kertoo jo varhain kiinnostuneensa politiikasta ja halunneensa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 muita kulttuureita. Ihmisoikeusrikokset, k\u00f6yhyys ja n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 eiv\u00e4t j\u00e4tt\u00e4neet h\u00e4nt\u00e4 rauhaan, kun Koutaniemi havaitsi, ett\u00e4 nuo ilmi\u00f6t ovat valtaa pit\u00e4vien tietoista ja tarkoituksellista toimintaa. H\u00e4nen sosiaalinen omatuntonsa vaati, ett\u00e4 ihmisen julmuudesta lajitoveriaan kohtaan on puhuttava suoraan; niin kuin asiat ovat. Dokumentaristi tarvitsee viestins\u00e4 perille saamiseen paljon ihmisi\u00e4, jotka johdattavat h\u00e4net kannanottoa vaativien ilmi\u00f6iden tyk\u00f6. Ihmettelen, mist\u00e4 moinen rohkeus! Tulen siihen tulokseen, ett\u00e4 Koutaniemen kaltaisten, maailmaa sanoillaan muuttavien ihmisten persoonan on oltava ehe\u00e4 ja vahva. Tavan toimittaja on ty\u00f6ns\u00e4 tehnyt, kun saa kerrotuksi mit\u00e4, miss\u00e4, milloin ja kuka on tehnyt. Toki h\u00e4nen viel\u00e4 odotetaan kertovan, miksi jokin asia on tapahtunut, mutta sen kattavaan kertomiseen on harvoin uutistoiminnassa mahdollisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisin on dokumentaristin laita. Meeri Koutanieme\u00e4 ei raportointi kiinnostanut, mutta se kiinnosti, miten ihmismieli on vaikeissa oloissa niin muovautuvainen ja kuinka k\u00e4rsiv\u00e4 ihminen voi nousta olosuhteiden yl\u00e4puolelle ja selvit\u00e4. Vahvan itsens\u00e4 ilmaisijan tunnistaa siit\u00e4, mist\u00e4 Koutaniemikin artikkelin mukaan tunnetaan: kyvyst\u00e4 rikkoa omalla viestill\u00e4\u00e4n hiljaisuus. Hiljaisuuden rikkomista seuraa usein se, ett\u00e4 ihmiset alkavat liikehti\u00e4 ep\u00e4kohtien korjaamiseksi. T\u00e4m\u00e4n dokumentaristi sanoo olevan parasta palautetta ty\u00f6st\u00e4. Mutta ei el\u00e4m\u00e4n muutoksista kertomisen tarvitse aina olla niin dramaattista. Koutaniemen sanoin \u201d jokainen meist\u00e4 selviytyy jostakin.\u201d Huomaan, kuinka usein minulta j\u00e4\u00e4 kertomatta muille el\u00e4m\u00e4n pienist\u00e4 muutoksista tai ihmisen\u00e4 kasvamisen kokemuksista. Puhumattakaan el\u00e4m\u00e4n vaikeista jaksoista, jolloin huomaan jotenkin nousseeni tilanteiden yl\u00e4puolelle. T\u00e4llaiset kertomukset voisivat vaikuttaa muuttavasti omassa l\u00e4hipiiriss\u00e4. Sis\u00e4isesti vahva ihminen uskaltaa olla Koutaniemen tavoin idealisti ja viesti\u00e4 sen toisille. Ihmisten \u00e4\u00e4neen sanomattomuutta pohtii my\u00f6s Kaija Pitk\u00e4niemi blogissaan Sano se \u00e4\u00e4neen! (Intuitivo Oy:n verkkosivut 4.2.2014). H\u00e4nen mukaansa vilpit\u00f6n suoruus ja asioiden sanominen \u00e4\u00e4neen on yleens\u00e4 hyv\u00e4ksi. Blogistin tavoin ajattelen, ett\u00e4 suomalaisten vaikenemisen kulttuurin taustalla on kasvojen menett\u00e4misen pelko.<\/p>\n\n\n\n<p>Sanat ovat \u00e4\u00e4neen sanomisen arvoisia. Huomaan usein j\u00e4tt\u00e4v\u00e4ni sanomatta jotakin, jota pid\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4. Vilpitt\u00f6m\u00e4t, \u00e4\u00e4neen lausutut sanat voivat toimia kanssaihmiselle kuin tienviittana el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Suotta ei ole s\u00e4ilynyt liki 3 000 vuoden takaa viisaan Salomon sanat Psalmien kirjan 25.luvussa: \u201dKultaomenia hopeamaljoissa \/ ovat sanat, sanotut aikanansa.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 joku sanoo jossakin kuolemattomia, el\u00e4m\u00e4\u00e4 luovia sanoja. Joku muu avaa samaan aikaan suunsa ja murskaa viestill\u00e4\u00e4n toisen hennot haaveet. Sanojen mahti on uskomaton: toimittajat niit\u00e4 k\u00e4rtt\u00e4v\u00e4t maan mahtavilta, ne sytytt\u00e4v\u00e4t paloon tunteiden roihun ja sanoilla j\u00e4tet\u00e4\u00e4n rakkaille&#8230;<br \/><a class=\"read-more-button\" href=\"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/2025\/04\/09\/vain-aaneen-sanotut-sanat-merkitsevat\/\">Luve lissee<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-192","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=192"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":193,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions\/193"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}