{"id":80,"date":"2015-11-30T20:52:08","date_gmt":"2015-11-30T18:52:08","guid":{"rendered":"http:\/\/u38803.shellit.info\/wordpress\/?p=80"},"modified":"2015-11-30T20:53:15","modified_gmt":"2015-11-30T18:53:15","slug":"nilsian-wetotauti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/2015\/11\/30\/nilsian-wetotauti\/","title":{"rendered":"Nilsi\u00e4n wetotauti"},"content":{"rendered":"<p>Niinkuin jo ennen olemme maininneet, on l\u00e4\u00e4ket.kand. J. Hjelmman k\u00e4ynyt tutkimassa t\u00e4t\u00e4 tautia sen pes\u00e4paikoilla Nilsi\u00e4n Jumiskyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Sawo on h\u00e4nelt\u00e4 saanut luotettavia tietoja taudin laadusta, sen synnyst\u00e4 ja mill\u00e4 lailla se lewi\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Syyn\u00e4 taudin syntyyn t\u00e4ll\u00e4 kertaa on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti pitk\u00e4lle kehittynyt naisen hermoheikkous eli n.k. hysteria. Ensiksi ilmaantui se er\u00e4\u00e4ss\u00e4 nuoressa, noin 15-vuotiaassa tyt\u00f6ss\u00e4. Ik\u00e4isekseen on h\u00e4n sek\u00e4 ruumiillisesti ett\u00e4 henkisesti hyvin kehittynyt. Ennen sairastumistaan on h\u00e4nt\u00e4 k\u00e4ytetty lukemassa ja veisaamassa ulkokyliss\u00e4kin. Jostain syyst\u00e4 lienee h\u00e4nelle tullut omantunnon waivoja siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n ei ollut wiett\u00e4nyt Jumalalle otollista el\u00e4m\u00e4\u00e4, kun oli esimerkiksi tansseissa k\u00e4ynyt ahkeraan, niinkuin muutkin saman seudun\u00a0 siewimm\u00e4t tyt\u00f6t. Kun h\u00e4n nyt sattui saamaan suonenvedon kohtauksen, yhdistyi siiheen houreissa puhumista ja veisaamista. Ihmiset seisoiwat paljasp\u00e4in h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n kunnioittawassa keh\u00e4ss\u00e4 ja niin tuli saarnaaminen osittain itsetietoiseksi. Yllykkeen\u00e4 oli se huomio, jota h\u00e4nen tilansa her\u00e4tti. Nyt juokseekin jo h\u00e4n ymp\u00e4riins\u00e4 kyl\u00e4st\u00e4 kyl\u00e4\u00e4n ja on kokonaan lakannut tawallisista t\u00f6ist\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 sill\u00e4 hyw\u00e4, waan tullaan h\u00e4nt\u00e4 jo noutamaankin, kuletetaan talosta taloon ja saarnuutetaan. \u00c4itins\u00e4 walittaa, ett\u00e4 wiew\u00e4t h\u00e4nen tytt\u00f6ns\u00e4 melkein w\u00e4kisin mukaansa. Kun h\u00e4n ynn\u00e4 muut samanlaiset oppi\u00e4itin\u00e4\u00e4n mainitsewat tuota tunnettua saarna-Karoliinaa, niin on heist\u00e4 ennen pitk\u00e4\u00e4 kehittyw\u00e4 tuollaisia pitk\u00e4ll\u00e4\u00e4n puhuwia naispappia, jotka harjoittawat s\u00e4ngyss\u00e4 saarnaamista elinkeinonaan.<\/p>\n<p>Mill\u00e4 lailla tauti lewi\u00e4\u00e4. Hengelliset kulkutaudit lewi\u00e4w\u00e4t samalla tawalla kuin ruumillisetkin. Ne tarttuwat toisesta henkil\u00f6st\u00e4 toiseen yksinkertaisten luonnon lakien waikutuksesta. Nilsi\u00e4n tauti on siit\u00e4 selw\u00e4n\u00e4 todisteena. Toinen t\u00e4h\u00e4n saarnatautiin sairastunut on sekin nuori tytt\u00f6, joka maksi yhdess\u00e4 edellisen kanssa. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 lienee ollut samanlainen kuin h\u00e4nen towerinsakin. Ja ennen pitk\u00e4\u00e4 sai h\u00e4nkin ensin wetokohtauksen ja sitten saarnaamiskohtauksen. Siis aiwan samat syyt molemmissa.. Kun h\u00e4nen ymp\u00e4rilleen kokoontui harrasta, ihmettelew\u00e4\u00e4 kansaa, jatkui h\u00e4ness\u00e4kin sairaus. Ja n\u00e4ist\u00e4 lewisi se yh\u00e4 laajemmalle. Melkein jokainen sairastunut on esin ollut katsomassa muita. Ylen harwat ovat sairastuneet n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 muita, mutta hekin owat kuulemainsa s\u00e4ikytt\u00e4w\u00e4in kertomusten kautta semmoisista saaneet ensi aiheen tautiinsa. Hywin luonnollista onkin, ett\u00e4 naiset ja heikkohermoisemmat miehetkin, joita t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 lienee taudin wallassa noin seitsem\u00e4n paikoille, eiw\u00e4t kaikki kest\u00e4 sit\u00e4 w\u00e4risytt\u00e4w\u00e4\u00e4 vaikutusta, mink\u00e4 suonenwetotautiset tekew\u00e4t terweeseenkin. Niiden wallassa n\u00e4et heittelehtii lattialla makaawa sinne t\u00e4nne ja koukistuu w\u00e4list\u00e4 niin kewel\u00e4ksi, ett\u00e4 luulisi sel\u00e4n katkiawan. Kun saarnaaminen on p\u00e4\u00e4ttynyt, weisaa kokoontunut kansa wirren. Sill\u00e4 lailla huomaawat aiwan tawalliset, muuten w\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6iset ihmiset joutuneensa papin weroisiksi ja koko seudun huomion esineiksi. Ei ole siis ihme, jos he eiw\u00e4t halua lakata.<\/p>\n<p>Eik\u00e4 ole sek\u00e4\u00e4n toiwomus oudoksuttawa, jota on kuultu terweiden lausuwan, ett\u00e4 n\u00e4et hekin tulisiwat tuollaiseen tilaan. Toiwomus toteutuukin usein, ja saattaa sattua niin, ett\u00e4 kun ahtaassa aitassa tai tuwassa, joka on t\u00e4ynn\u00e4 sek\u00e4 aikaisia ett\u00e4 lapsia, yksi lakkaa ja nousee yl\u00f6s, toinen kaatuu heti per\u00e4ss\u00e4 taudin waltaan. Ett\u00b4ei tauti joka kerta eik\u00e4 ainakaan jokaiseen tule noin waan &#8221;itsest\u00e4\u00e4n&#8221; ja hengen puhallettua se lienee melkein warma. Suurinna waikuttimena t\u00e4llaiseen tilaan tulemiseen n\u00e4ht\u00e4w\u00e4sti on halu tehd\u00e4 itse\u00e4\u00e4n huomatuksi. Useimmat sairaista saawatkin kohtauksensa silloin, kun joku tulee heit\u00e4 katsomaan. -Niinkuin jo sanoimme owat ne kyl\u00e4n siewimm\u00e4t tyt\u00f6t, jotka joutuwat kouristuksiin. Sellaisia on tietysti pojilla suurempi s\u00e4\u00e4li kuin muita. Ja auttawina ritareina owat he tawallisesti itseoikeutetut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni taudin tytt\u00f6j\u00e4 heitelless\u00e4. T\u00e4m\u00e4 huolenpito jatkuu wiel\u00e4 sittenkin, kun sairas on houreistaan her\u00e4nnyt. H\u00e4nt\u00e4 n\u00e4et syd\u00e4nalasta ik\u00e4\u00e4nkuin hikoittaa wiel\u00e4 jonkun aikaa j\u00e4lkeenp\u00e4in. Poika istuu wieress\u00e4 ja koettaa wiihdytt\u00e4\u00e4 yst\u00e4w\u00e4\u00e4ns\u00e4. Jos ei wiihdytett\u00e4w\u00e4 jaksa istua, kulkewat he yhdess\u00e4 aittaan, jossa on tytt\u00f6jen vuode, johon p\u00e4\u00e4see lewolle. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin selitt\u00e4\u00e4 osansa taudin lewi\u00e4miseen ainakin muutamissa.<\/p>\n<p>Mill\u00e4 lailla on lewi\u00e4minen estett\u00e4w\u00e4. Tarttuwa ruumillinen kulkutauti estet\u00e4\u00e4n turmiota laajemmille aloille lewitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 siten, ett\u00e4 ne, joissa tauti liikkuu, eroitetaan muitten yhteydest\u00e4. Henkisen kulkutaudin kanssa on aiwan samalla menetelt\u00e4w\u00e4. Kun esim. 18:n vuosisadalla Pariisissa ihmisi\u00e4 ker\u00e4ntyi er\u00e4\u00e4n jonkunlaisena uskontonsa marttyyrina surmansa saaneen miehen haudalle, jossa tapahtui samanlaisia suonenwetokohtauksia kuin Nilsi\u00e4n tauti on osoittanut olewansa, niin ryhtyi poliisi toimeen. Se piiritti haudan, esti ihmiset siin\u00e4 yhtym\u00e4st\u00e4 ja h\u00e4witti sill\u00e4 lailla taudin aiheen. Tauti lakkasikin jonkun ajan kuluttua, kun wiel\u00e4 pahimmat sairaat oli suljettu hospitaaleihin.<\/p>\n<p>Wiranomaiset, joiden sekautuminen ei kuitenkaan olisi toiwottawaa ennenkun viimeisess\u00e4 tingassa, woisiwat my\u00f6skin kokouksia kirkkokuulutusten kautta suorastaan kielt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 panna sulkuja tarttumiselle. Alku wiimemainittuihin toimiin lienee piiril\u00e4\u00e4k\u00e4rin teht\u00e4w\u00e4.<\/p>\n<p align=\"right\"><i>Wiipurin Sanomat 1888<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Niinkuin jo ennen olemme maininneet, on l\u00e4\u00e4ket.kand. J. Hjelmman k\u00e4ynyt tutkimassa t\u00e4t\u00e4 tautia sen pes\u00e4paikoilla Nilsi\u00e4n Jumiskyl\u00e4ss\u00e4. Sawo on h\u00e4nelt\u00e4 saanut luotettavia tietoja taudin laadusta, sen synnyst\u00e4 ja mill\u00e4 lailla se lewi\u00e4\u00e4. Syyn\u00e4 taudin syntyyn t\u00e4ll\u00e4 kertaa on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti pitk\u00e4lle&#8230;<br \/><a class=\"read-more-button\" href=\"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/2015\/11\/30\/nilsian-wetotauti\/\">Luve lissee<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-80","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uutisia-menneilta-ajoilta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=80"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":83,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions\/83"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=80"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=80"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ilkkaroininen.fi\/wordpress\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=80"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}